Stressin säätely on tasapainoilua kaasun ja jarrun painamisessa

Muistan erään tilanteen lapsuudestani. Olin ystäväni kanssa pyöräilemässä hänen kotipihallaan. Vauhdin hurma ja innostus taisi viedä ystäväni mukanaan, kun hän polkaisi vauhtia alamäkeen ja huusi samalla, että en aio jarruttaa ollenkaan! Muutamassa sekunnissa ystäväni törmäsi tiiliseinään pyörineen. Ystävään ja pyörään sattui, mutta pahimmilta vahingoilta onneksi säästyttiin.

Hermostomme kaasu ja jarru

Autonomisen hermoston osat voisi ajatella kaasuna ja jarruna. Sympaattinen hermosto, kaasu, virittää meidät toimintaan, ja mikäli koemme uhkaa, se antaa tarvittavia voimia selviytyä uhasta. Parasympaattinen hermosto, jarru, vastaa rauhoittumisesta ja antaa keholle mahdollisuuden elpyä ja parannella itseään.

Sympaattisen hermostomme aktivaatio ei nouse pelkästään silloin, kun koemme jonkin tilanteen stressaavana. Painamme kaasua myös sellaisina hetkinä, kun meillä on niin sanotusti draivi päällä. Tekemisen meininki ja kaasu pohjassa eläminen voi tuntua aluksi todella hyvältä. Tällainen tila virittää kuitenkin sympaattista hermostoa.

On yksilöllistä, kuinka kauan voimme painaa kaasu pohjassa ja juurikaan rauhoittumatta ilman, että se vaikuttaa hyvinvointiimme. Hermostomme kaipaa välillä jarrua.

Vagushermo on jarrumestari

Parasympaattisen hermoston pisin ja tärkein hermo on vagushermo. Se kiertää aivoista suolistoon asti ja säätelee sisäelinten toimintaa. Kun stimuloimme vagushermoa ja pidämme sen toimivuudesta huolta, annamme hermoston jarrumestarille tilaa toimia.

Kaasuttamisen ja jarruttamisen suhteen ei tarvitse pyrkiä täydelliseen tasapainoon. Joskus vauhti voi olla kovaa, kunhan muistaa välillä jarruttaakin.

Mistä sitten tietää, että kaasua ei tule painaneeksi liian paljon ja liian kauan? Aina ei tiedäkään.

Sen takia jarrua voi painaa jo etukäteen, mutta aivan viimeistään silloin, kun huomaa stressin merkkejä itsessään:

1. Huolehdi jarruttamisesta ennen kuin törmäät seinään.

Vaikka olisi millainen pöhinä päällä, välillä kannattaa ottaa rauhallisemmin. Karsi tekemisiä. Hidasta arjen rytmiä. Tee rentouttavia ja rauhoittavia juttuja. Anna keholle mahdollisuus levätä.

2. Kiinnitä huomiota stressin merkkeihin. 

Oletko ärtynyt, yliaktiivinen, onko keskittymiskyky huono? Sakkaako lähimuisti, saatko nukuttua? Särkeekö päätä, onko selkä jumissa jatkuvasti? Kun tunnistat itsessäsi merkkejä liiallisesta stressistä, on viimeistään aika painaa jarrua.

Lue myös:

Tee stressistä viisas ystävä, jota kuuntelet

Jos palautuminen jää, uupumus voi yllättää

Stressitekijöiden tiedostaminen ja kuormituksen vähentäminen

Seuraa Stressitohtoria Facebookissa

stressi ja autonominen hermosto

Kuva: Aaron Burden

Kommentit (1)
  1. Stressaantunut
    3.5.2020, 15:03

    Kun on aika painaa jarrua, mistä löysätään? Esimerkiksi kotona kun on vain selviydyttävä kaikesta huolimatta. Jotenkin.
    Kolme viikkoa saikkua ja aivan uus ihminen palasi takaisin työn ääreen mutta ei montaa päivää kestänyt kun taas ois jarrutettava.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *