Stressitohtori
Stressitohtori

Mitä tapahtuu aivoissa, kun stressi iskee?

Olet juuri käynyt napakkasanaisen, tunteita herättävän keskustelun toisen kanssa. Keskustelun jälkeen mielesi käy vielä kierroksilla ja huomaat, kuinka tunteet nousevat uudestaan ja uudestaan pintaan. Tunnet saman kiihtymyksen, kuin itse tilanteessa. Et meinaa saada tunnemyrskyä katkeamaan, vaikka haluaisit jo unohtaa koko asian. Syy voi löytyä aivojesi toiminnasta.

Aivojen neljä työkaveria

Aivoissa stressin säätelystä vastaa etenkin mantelitumake, hippokampus ja etuotsalohko. Niiden yhteispeli vaikuttaa paljon siihen, millä tavoin stressin säätely onnistuu. Näiden kolmen työkaverin rinnalla häärää hypotalamus, jonka on määrä koordinoida kehoon stressihormoneja, kun vaara uhkaa.

Mantelitumake toimii vaaran vartijana. Kun mantelitumake havaitsee vaaran, se tekee välittömästi hätäpuhelun. ”Nyt hormonia tulemaan!”, se huutaa puhelimeen hypotalamukselle.

Etuotsalohkon tehtävänä on toimia johtajana ja tehdä päätöksiä siitä, miten toimitaan ja rauhoitella tarvittaessa mantelitumaketta. Se soittaa myös hippokampukselle ja kysyy, onko kyseistä vaaratilannetta varten jo olemassa toimintatapoja. Hippokampuksella on arkisto, jossa säilytetään muistoja menneistä tapahtumista, stressitilanteista ja siitä, millä tavoin niistä on aiemmin selvitty.

Jos etuotsalohko arvioi, että vaaraa ei juurikaan, se ottaa puhelun mantelitumakkeelle ja kertoo, että hälytys on ohi. Hypotalamus saa myös tiedon, että hormonihanan voi sulkea. Jos taas etuotsalohko arvioi, että vaara on suuri, se pitää taistelukoneistoa käynnissä.

Kun työnkuvat vääristyvät

Kaikki kokemamme muokkaa myös aivojamme. Etenkin, jos jokin kokemus toistuu usein. Jos siis olet ollut useasti tietynlaisissa stressaavissa tilanteissa, jotka ovat olleet uhkaavia, aivot oppivat pitämään sen kaltaisia tilanteita vaaroina. Tällaista oppimista tapahtuu koko ajan, mutta erityisen tehokasta se on varhaislapsuudessa, kun aivot kehittyvät kovaa vauhtia.

Pienellä lapsella etuotsalohko vasta harjoittelee toimenkuvaansa. Sen mentorina toimii aikuisen etuotsalohko, jonka pitäisi opastaa lapsen etuotsalohkoa tehtäväänsä silloin, kun mantelitumakkeelta tulee hätäpuhelu. Mutta entä jos mentori lipsuu tehtävistään tai on itse vaaran lähde? Tai entä jos mentori ei ole itsekään oppinut, miten kannattaisi toimia? Jos lapsen etuotsalohko ei saa apuja muualta, mantelitumakkeen hälyttämä stressireaktio pysyy käynnissä turhan pitkään, ja hippokampus kirjoittaa muistioonsa, että tällaisia tilanteita pitää varoa.

Voi käydä niin, että mantelitumake oppii ajan mittaan ottamaan isompaa roolia, ja saattaa jatkossa hälyttää hyvin herkästi vaaroista, olivat ne todellisia tai eivät. Etuotsalohko yrittää ehkä sanoa jotain väliin, mutta mantelitumake jylisee vaaran merkkejä. Jos stressi on pitkäkestoista, se vaikuttaa myös hippokampuksen arkistoihin. Sillä voi mennä muistiot sekaisin niin, ettei se saa enää yhtä tehokkaasti lähetettyä viestiä aiemmin onnistuneesti selvitetyistä tilanteista ja asioiden mittasuhteista.

Tietoisuustaidoilla autat aivojasi

Ulkoisia olosuhteita ei voi loputtomiin muuttaa tai muokata. Sen sijaan voimme vaikuttaa aivojemme toimintaan esimerkiksi rauhoittamalla riehaantunutta mantelitumaketta. Yksi keino on harjoitella tietoisuustaitoja. Niiden avulla voi oppia muun muassa rauhoittumisen taidon ja saada etäisyyttä omiin jankkaaviin ajatuksiin.

Tietoisuustaitoihin liittyviä erilaisia harjoituksia on runsaasti. Alla kolme yksinkertaista harjoitusta:

1. Yksinkertainen hengitysmeditointi. Ota mukava asento, laita silmät kiinni ja hengitä rauhallisesti. Keskity tarkkailemaan hengitystäsi. Kun ajatuksesi lähtevät vaeltamaan, palauta tarkkaavaisuutesi hengityksen seuraamiseen. Jatka 8-10 minuuttia. Tee harjoitus vähintään kerran päivässä.

2. Aistiharjoitus. Ota mukava asento. Etsi ympäristöstäsi jokin esine, ja katsele sen muotoja ja värejä. Ota sitten käteesi esine tai vaate, ja tutki ja tunnustele sitä. Kuuntele vielä hetki ympäriltäsi kuuluvia ääniä.

3. Pysähdy, hengitä ja maadoitu. Kun tunnistat, että mielesi tai kehosi käy kierroksilla, pysähdy. Ota rauhallisia hengityksiä ja tunne, kuinka jalkasi ovat tukevasti maassa tai kehosi tuoliasi vasten. Jos mieleesi tulvii ikäviä ajatuksia, yritä suhtautua niihin ikään kuin ne olisivat sinusta irrallisia. Kun tunnet rauhoittuneesi, mieti vasta sitten, miten edetä. Jos tunnet, että kierroksesi nousevat uudestaan, rauhoita itsesi uudelleen samalla tavoin. Voit myös käyttää rauhoittumisen tukena aistiharjoitusta.

Kun pysähdyt ja rauhoitat itseäsi ja otat ajatuksiisi ja tunteisiisi etäisyyttä tietoisuustaidoilla, etuotsalohkosi ehtii paremmin mukaan käsittelemään stressaavaa tilannetta ja pystyy tyynnyttämään mantelitumaketta. Ja kun selviät stressaavista tilanteista hyvin, hippokampuksesi tekee muistion tästä selviytymisestä. Näin tulet opettaneeksi aivoillesi stressin säätelyn taitoja.

Lue myös:

Vagushermo kehon stressin vähentämisessä

Turvallinen ilmapiiri tukee hyvinvointia

Kun hoidat kehoasi, hoidat stressiäsi

Seuraa Stressitohtoria Facebookissa

stressi ja aivot

Kuva: Levi Xu

Kommentit (2)

  1. LauraKatarooma

    Tää on kyllä tosi mielenkiintoista.

    • Sanna

      Niin on! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Henkinen energia lisää hyvinvointia

Kun henkinen energia on vähissä, kaikki tuntuu pakkopullalta tai mikään ei tunnu miltään. Henkisen energian poissaolon huomaa parhaiten ehkä juuri silloin, kun sitä ei ole, vaikka on nukkunut hyvin ja fyysisesti kaikki on kunnossa. Joskus taas saattaa…

Tee stressistä viisas ystävä, jota kuuntelet

Illalla uni ei meinaa tulla silmään ja lakanoissa pyöriminen alkaa tuskastuttamaan. Huomenna on edessä taas yksi väsynyt päivä huonoilla yöunilla. Katselet bussissa kahta keskenään juttelevaa ihmistä. Vähän väliä keskustelun lomaan kuuluu naurua. Havahdut siihen, että…

Introvertti, huolehdi mielesi hyvinvoinnista

Introvertti pitää ihmisten kanssa seurustelusta, mutta saattaa väsyä juhlissa, joissa keskustelun tyyli on pinnallinen small talk. Hänelle palautuminen työviikosta voi tarkoittaa itsekseen oloa ja omissa askareissaan puuhastelua tai mielenkiintoista keskustelua hyvän ystävän seurassa. Mitä kiireisempi tai…

Tunteiden tukahduttaminen voi sairastuttaa

Muistatko lapsuudestasi tilanteita, joissa olisit halunnut itkeä, mutta sinua kiellettiin itkemästä? Tai jossa koit, että tulit kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti ja halusit kertoa siitä, mutta sinun käskettiin olla hiljaa? Entä oletko aikuisena ollut usein tilanteissa, joissa jätät…

Erityisherkkyyttä vai jotain muuta?

Erityisherkkyys on ollut viime vuosina yhä enemmän esillä. Usea ihminen on tunnistanut itsensä erityisherkkyyttä kuvaavien tekstien tai kuvailujen perusteella. Kun asia on saanut paljon palstatilaa, on samalla saattanut syntyä väärinkäsityksiä siitä, mitä erityisherkkyys oikeastaan on. Mitä…

Uupumuksesta toipuminen voi viedä kauan

Kun pitkittynyt stressi on kestänyt niin kauan, että voidaan puhua jo uupumuksesta, toipuminen ei ole enää parin viikon juttu. Mitä pidemmälle ja vaikeammaksi uupumus on edennyt, sitä kauemmin siitä kestää toipua. Uupumus kehittyy pitkittyneestä stressistä…

Viekö kiireinen arki ja stressi kyvyn keskittyä?

Oletko huomannut, että välillä ja etenkin kiireessä tulee hypittyä tehtävästä toiseen ja ehkä räplättyä kännykkää kiivammin. Tai selailtua lehteä niin nopeasti, että sivut viuhuvat ja hädin tuskin otsikot tulee silmäiltyä? Tunnetko itsesi levottomaksi tai onko…

Stressi on myös voimavara

Kun puhutaan stressistä, ensimmäinen mielikuva siitä on usein negatiivinen. Stressi tarkoittaa meille lähinnä epämiellyttäviä tunteita tai tuntemuksia kehossa. Mutta stressi on myös voimavara, joka auttaa selviytymään haasteista. Sopivassa määrin stressi on hyväksi, sillä pieni stressi…

Erityisherkkä voi kuormittua helpommin

Olet juuri viettänyt koko päivän messuilla hälinän ja ihmisvilinän keskellä. Tunnet energiasi olevan vähissä ja mielesi huutavan hiljaisuuden perään. Silmäilet viikon tehtävälistaa keskellä kiireistä työpäivää ja tunnet, kuinka pulssisi kiihtyy ja kehosi jännittyy. Tuntuu, ettet…

Turvallinen ilmapiiri tukee hyvinvointia

Aistit ilmassa painostavaa hiljaisuutta. Tunnet, että mikä tahansa lause voi saada kytevän pommin räjähtämään. Suojellaksesi itseäsi taistelulta, päätät olla hiljaa. Näin vältät räjähdyksen, mutta vastineeksi kehosi on jännittynyt ja kaikki aistisi ovat jatkuvasti valppaana. Olet…