Kirjoittamalla apua stressiin ja vaikeisiin elämäntilanteisiin

Sosiaalipsykologi James W. Pennebaker on tutkinut ekspressiivistä kirjoittamista ja sen vaikutuksia terveyteen yli 30 vuoden ajan. Tutkimuskirjallisuudessa metodi kuvailtiin ensimmäistä kertaa 1980-luvulla, ja vuosien saatossa sen vaikuttavuudesta on kertynyt näyttöä.

Kirjoitusharjoitus ongelmien ja stressin työstämiseen

Pennebaker ja Opening Up by Writing It Down -kirjan toinen kirjoittaja Joshua M. Smyth tuovat heti kirjan alussa esille, että ekspressiivinen kirjoittaminen ei ole päiväkirjan pitämistä tai kirjailijaksi harjoittelemista. Sen sijaan se on lyhyt, noin 15-30 minuutin kirjoitusharjoitus.

Pennebaker ja Smyth kirjoittavat, että salaisuuksien pitäminen, etenkin jos kyse on jostain mieltä painavasta vaikeasta asiasta, vaikuttaa hyvinvointiin ja lisää stressiä. Mieltä jäytävien asioiden ilmaiseminen esimerkiksi kirjoittamalla voi lievittää niiden tuottamaa ahdistusta ja stressiä. He huomauttavat kuitenkin, että jos kyseessä on jokin hyvin hankala psykologinen taakka, kirjoitusharjoitukset eivät korvaa terapeutin apua.

Vaikka näyttö metodista on kirjoittajien mukaan vahvaa, he huomauttavat, että se ei silti toimi kaikille. Käsitys siitä, miksi kirjoitusharjoitus on avuksi vain toisille, on vielä hämärän peitossa.

Kirjoitusharjoitusta voi kokeilla seuraavalla tavalla:

  1. Valitse rauhallinen aika ja paikka kirjoittamiselle.
  2. Kirjoita noin 20-30 minuuttia ajatuksistasi ja tunteistasi liittyen johonkin stressiä tai mieltä painavaan asiaan tai vaikeaan elämänkokemukseen.
  3. Tärkeintä on, että annat sanojen tulla vapaasti, etkä kiinnitä huomiota kielioppiin, kirjoitustyyliin tai käsialaan (jos kirjoitat käsin).

Osa ihmisistä kokee kirjoittamisen jälkeen joskus alakuloa tai surullisuutta. Tämä menee yleensä ohi muutamassa tunnissa. Jos koet jo kirjoittaessasi hyvin voimakkaita vaikeita tunteita, lopeta kirjoittaminen tai vaihda aihetta.

Kirjat heijastuspintana inhimillisiin kysymyksiin

Kirjoittamisen lisäksi lukeminen tarjoaa heijastuspintaa omille ongelmille, elämäntilanteille ja kokemuksille ja voi auttaa vaikeiden tunteiden käsittelyssä. Kulttuuripsykologian tutkija Juhani Ihanus on sanoittanut kirjallisuuden mahdollisuuksia tutkia ihmisyyttä ja erilaisia näkökulmia näin:

“Todellisuus on edelleen mahdollinen monin eri versioin kertomusmaailmoissa. Kirjallisuus ei asetu paikoilleen tuttuun totuuteen vaan tähyää avarammille aloille, puhuu monilla kielillä siitä, mitä mielessä liikkuu.“

Ihanus kertoo myös, kuinka amerikkalainen esseisti Samuel Crothes esitti lukemista kuntouttavana ja terapeuttisena toimintana muun hoidon yhteyteen jo ensimmäisen maailmansodan aikaisessa sotasairaalassa. Crothesin mukaan mikä tahansa kirjallisuudenlaji sopi tällaisen ”biblioterapian” käyttöön, ja ainoa merkitsevä tekijä kirjan valitsemisessa tähän tarkoitukseen oli sen tuoma apu:

“En piittaa siitä, onko kirja muinainen vai moderni, onko se englantia vai saksaa, onko se proosaa vai runoutta, onko se historiallinen vai esseekokoelma, onko se romanttinen vai realistinen. Kysyn vain: Mikä sen terapeuttinen arvo on?”

Lue myös:

Tukalat muistot voivat näkyä kehon ja mielen oireina

Vaietut kokemukset ja tunnetaakat stressin lähteenä

Seuraa blogia Facebookissa

Lähteet:

Ihanus, J. 2009. Sanat että hoitaisimme. Kirjallisuusterapia ja kertomukset. Teoksessa Sanat että hoitaisimme. Terapeuttinen kirjoittaminen. 

Pennebaker, J.W. & Smyth, J.M. 2016. Opening Up by Writing It Down. How Expressive Writing Improves Health and Eases Emotional Pain

Kuva: Yannick Pulver

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *