Ainainen uhrautuja on vaarassa uupua

Huolehditko aina siitä, että muiden tarpeet tulevat täytettyä? Oletko perheessä se, joka huolehtii ensisijaisesti toisten tarpeista ja toiveista, omien tarpeittesi kustannuksella? Tai oletko työpaikalla se, jonka luokse tullaan ensimmäisenä pyytämään palvelusta ja tuodaan lisätöitä? Muut tietävät, että sinä hoidat ja huolehdit.

Samaan aikaan voi olla, että sivuutat oman hyvinvointisi. Jaksamisesi ja hyvinvointisi jää helposti unohduksiin, kun olet keskittynyt liikaa toisten tarpeista huolehtimiseen. Jos tarvitset apua, et tohdi sitä pyytää. Pärjäät itsekin.

Uhrautuja voi väsyttää itsensä

Toisten auttaminen ja omien tarpeiden syrjään laittaminen hetkeksi on ehdottoman kannatettavaa. Muiden auttaminen voi tuoda tarkoituksen ja merkityksen tunnetta elämään ja vähentää stressiä.

On kuitenkin tehtävä ero epäitsekkään auttamisen ja liiallisen uhrautumisen välillä.

Liiallisen uhrautumisen ja hyvää tekevän auttamisen erottaa se, että uhrautuja jatkaa palvelemista silloinkin, kun oma hyvinvointi tai terveys kärsii. Uhrautuja laittaa lähes automaattisesti syrjään omat tarpeensa huolehtiakseen muista. Vaatimus tähän ei tule ensisijaisesti muilta, vaan ennen kaikkea uhrautujan itsensä sisältä. Uhrautuja ei tee tätä itselleen kuitenkaan tarkoituksella, vaan on todennäköisesti oppinut toimintamallin jo lapsena. Tällöin hänen selviytymiskeinonsa on ollut se, että palvelemalla muita hän saa kiitosta, arvostusta ja rakkautta. Samalla hän on oppinut piilottamaan omat tarpeensa ja toiveensa.

Uhrautuja kokee helposti syyllisyyttä jo pelkästä ajatuksesta, että kieltäytyisi auttamasta ja asettaisi omat tarpeensa välillä etusijalle. Muut saattavat myös pitää itsestään selvänä sitä, että uhrautuja on aina valmis auttamaan. Uhrautuja voi kuitenkin väsyttää itsensä tällä toimintamallilla. Hän ei kerro muille omista tarpeistaan, eikä pyydä helposti apua muilta, jos kohtaa vaikeuksia. Pahimmassa tapauksessa uhrautuja jatkaa muiden palvelemista niin kauan, kunnes uupuu.

Opettele omat rajasi ja uskalla pyytää apua

Uhrautujat ovat usein empaattisia ja myötätuntoisia ihmisiä, eivätkä millään sanoisi ei toisten avunpyynnöille. Uhrautujan ensimmäinen tehtävä on opetella sekä tunnistamaan että tunnustamaan omat tarpeensa, jotta rajojen asettaminen ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen tulisi mahdolliseksi. Omien tarpeiden huomioimista voi lähteä opettelemaan esimerkiksi näin:

1. Ota hetki aikaa itsellesi.

Lähde vaikka rauhalliselle kävelylle ja anna ajatustesi vaeltaa vapaasti. Kun tunnet olevasi rentoutunut, kuulostele, miltä sinusta tuntuu. Mitä kaipaisit? Mitä tarvitsisit? Mikä lataisi akkujasi?

2. Opettele ensin sanomaan ei helpoissa tilanteissa.

Ei:n sanomista voi opetella. Ensin kannattaa valita tilanne, jossa kieltäytyy suhteellisen pienestä asiasta. Tällöin ei:n sanominen voi olla helpompaa.

Kasvata pikku hiljaa rajojen asettamista. Opettele etenkin sanomaan ei sellaisissa tilanteissa, jotka tuntuvat vievän voimiasi eniten. Muista, että sinun ei tarvitse välttämättä perustella kieltäytymistäsi. Voit sanoa: ”En tällä kertaa pysty auttamaan.” tai ”Valitettavasti nyt en pääse tulemaan paikalle.”

3. Päästä irti syyllisyyden tunteestasi. 

Kun syyllisyyden tunteet nousevat pintaan, anna niiden tulla, olla ja mennä. Syyllisyyden tunteista ei tarvitse pyristellä eroon, mutta älä anna niiden päättää, miten toimit.

Muistuta itsellesi, että tunnet syyllisyyttä todennäköisesti siksi, että olet oppinut uhrautumisen toimintamallin jo varhain. Voi olla, että sinun on lapsena odotettu laittavan jatkuvasti omat tarpeesi ja toiveesi syrjään, jotta olet voinut olla muille avuksi. Omien ongelmien tuominen esiin ei ehkä ole ollut suotavaa tai hyväksyttävää.

4. Kerro muille tarpeistasi. 

Muiden on opittava ja hyväksyttävä, että myös sinulla on tarpeita ja toiveita ja että sinäkin tarvitset välillä auttavaa kättä ja kuuntelevaa korvaa. Tuo jämäkästi, mutta ystävällisesti esille se, mitä itse kaipaisit. Muista, että toiset eivät ole ajatustenlukijoita, vaan tarpeet on sanoitettava ääneen.

Opettele kertomaan tarpeistasi ja pyytämään apua vaikeissa tilanteissa. Pelkästään omien murheiden ääneen sanominen toiselle voi huojentaa oloa.

Lue myös:

Päästä irti liiallisesta miellyttämisestä

Omien rajojen vetäminen tukee hyvinvointia

Seuraa blogia Facebookissa

Kuva: Sergee Bee