Stressitohtori
Stressitohtori

Tietoinen läsnäolo avuksi arjen oravanpyörään

Psykologit Matthew Killingworth ja Daniel Gilbert tutkivat ajatusten harhailua ja läsnäoloa. He kysyivät kännykkäsovelluksen avulla tutkittavilta pitkin päivää, mitä he olivat tekemässä, mitä he ajattelivat ja kuinka onnelliseksi he itsensä tunsivat.

Killingworth ja Gilbert huomasivat, että tutkittavat ajattelivat puolet ajastaan jotakin muuta, kuin mitä olivat sillä hetkellä tekemässä. Tulokset kertoivat myös, että tutkittavat eivät kokeneet itseään yhtä onnelliseksi ajatusten harhaillessa kuin silloin, kun he paneutuivat tekemäänsä asiaan.

Vaikka mielen harhailu on täysin luonnollista, menneen tai tulevan vatvominen ja murehtiminen  ei ole hyväksi. Monien asioiden tekeminen yhtä aikaa on myös stressaavaa.

Tietoisen läsnäolon testiviikko

Olin jokin aika sitten melko kipeänä, ja sairausloman jälkeen töihin mennessä tiesin, että nyt kannattaa ottaa rauhassa, vaikka töitä olikin kertynyt rästiin. Oli siis todella otollinen hetki kokeilla tietoista läsnäoloa, ettei tekemisen kaasupoljin painautuisi heti liian syvälle. Päätin kokeilla noin viikon ajan, tuntuisiko arki erilaiselta, jos soveltaisin siihen tietoisen läsnäolon periaatteita. Tavoitteeni oli, että arki tuntuisi rauhallisemmalta ja pää selkeämmältä.

Maanantai

Sähköposti pursuilee hoitamattomia asioita, mutta päätän heti aamusta, että tämä päivä mennään rauhassa ja hissun kissun. Onnistun yllättävän hyvin. Kiinnitän erityisesti huomiota siihen, että en ajatuksissani tee jo seuraavaa tehtävää, vaikka edellinenkin on vielä kesken. Yhtä lailla, kun hoidan työkavereiden kanssa asioita kasvotusten, en kiirehdi tilanteesta pois seuraavaa tehtävää hoitamaan. Työpäivän päätteeksi huomaan, että olen saanut todella paljon aikaiseksi, vaikka olen tehnyt hommia rauhallista vauhtia. Tällaisia päiviä saisi olla useamminkin!

Myös kotona helmasyntini on yrittää hoidella montaa asiaa yhtä aikaa nopealla vauhdilla. Kiinnitän huomiota siihen, että jatkan rauhallisella vauhdilla ja kuhunkin asiaan keskittyen myös kotioloissa. Tänä iltana se ei ole kovin vaikeaa, koska olen toipilaana melko voipunut työpäivän jälkeen.

Tiistai

Tiistaina herään pirteänä, koska takana on pitkästä aikaa hyvin nukutut yöunet ilman yskänkohtauksia. Olen niin tarmoa täynnä töissä, että homma meinaa lähteä lapasesta heti. Rauhallisuus ja keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan tuppaavat unohtumaan, kun viuhdon tehtävästä toiseen. Innostuksessa ja pirteydessä ei ole tietenkään mitään väärää, mutta jos kaikki asiat tekee joka päivä valtavalla intensiteetillä, väsy tulee väistämättä jossain vaiheessa. Ja multitaskaus ei edelleenkään ole tehokasta tai aivoystävällistä. Onneksi havahdun tähän touhottamiseen puolen päivän jälkeen, ja ymmärrän rauhoittaa tilanteen.

Kotona maltan kerrankin pysähtyä kunnolla pojan pelin ääreen, vaikka asioita on hoitamatta. Huomaan tempautuvani itsekin mukaan rakenteluun. Olen jo aiemmin vannonut, että läsnäolo kotioloissa on kultaa. Pyrin siihen, että kun tehdään kotitöitä, tehdään kotitöitä ja kun leikitään, niin leikitään. Vaikka näin suoraviivaistahan elämä ei ikinä ole.

Keskiviikko

Keskiviikon aamupäivän täyttää niin tärkeä tapaaminen, että läsnäolosta ei tarvitse huolehtia. Olen jokaisella aistillani läsnä ja tarkkaavaisena. Työpäivän päättää pitkä kokous. Välillä keskittyminen herpaantuu ja ajatukset juoksevat ties missä, kun käsiteltävät asiat eivät koske suoranaisesti omia tehtäviä.

Illalla huomaan päässäni risteilevän sen sata asiaa, jotka pitäisi hoitaa. Meinaan tempautua nopeaan moniajoon, kunnes muistan taas painaa jarrua. Ei ole mitään tarvetta kiirehtiä ja voin tehdä asian kerrallaan. Häslätessä tipautan mustikkakipon jääkaapista lattialle. Etsin nopeasti mielessäni tapahtuneen hyvät puolet, että en ärsyyntyisi turhaan: mustikat olivat jäisiä, joten sotkua ei juuri tullut ja lasikippokin säilyi ehjänä!

Torstai

Torstaina kuulen ikäviä uutisia läheisestä. Ajatukset pyörivät vain tämän asian ympärillä, joka on tietenkin täysin luonnollista. Ajatukset seuraavat uniini, ja yö tulee nukuttua mitenkuten. Ymmärrän, että kun elämän tärkeimmissä asioissa sattuu ja tapahtuu, se vie kaiken ajatusenergian. Yksi mindfulnessin periaatteista on kritiikittömyys. Eli se, että tunteita, ajatuksia ja kokemuksia tarkkaillaan ja huomioidaan ilman, että ne leimataan pahoiksi, hyviksi tai vääriksi. Annan itseni olla surullinen, huolissani ja ajatuksissani.

Perjantai

Perjantaina osallistun koko päivän kestävään seminaariin. Aihe on kiinnostava, joten keskittyminen ja läsnäolo on helppoa. Edellisen yön pätkäunet alkavat tuntumaan iltapäivällä väsymisenä. Päätä särkee. Illalla päänsärky vie kaiken huomion ja sänky vetää puoleensa.

Lauantai

Perjantain ja lauantain välisenä yönä seuraa äkkiherätys, kun pojan hengitys vaikeutuu kurkunpääntulehduksesta. Kerta ei ole ensimmäinen, joten toimimme miehen kanssa kuin sotilaat: Äkkiä nuttua ylle ja poika parvekkeelle kylmää ilmaa haukkomaan. Loppuyö menee varuillaan olemisessa ja hetkittäisissä torkahtamisissa. Lauantai on lääkärillä käyntiä ja taistelua väsymystä vastaan. Läsnäoloa tai rauhallisuutta ei tarvitse miettiä. Nyt vain selviydytään tunti kerrallaan ja valmistaudutaan henkisesti seuraavan yön koitokseen.

Ajatuksia tietoisen läsnäolon testiviikosta

Alkuviikosta huomasin selkeästi, että asioiden tekeminen rauhallisesti yksi kerrallaan auttoi keskittymisessä, eikä energiaa kulunut turhaan. Samalla huomasin, että sain aivan yhtä paljon aikaiseksi, jos en jopa enemmän, kuin tuulispäänä tekemällä. Kun maltoin rauhassa keskittyä käsillä olevaan asiaan, ajatuksetkin tuntuivat rauhoittuvan päässä ja tekemättömien tehtävien murehtiminen väheni.

Viikko oli kaikkine tapahtumineen raskas, mutta en yrittänyt olla supersankari. Tein sen minkä jaksoin, ehdin ja kulloinkin pystyin, ja yritin olla myötätuntoinen itseäni kohtaan. Myötätunto itseä kohtaan ja turhasta itsensä syyllistämisestä ja arvostelusta pois opettelu ovat myös tietoisuustaitojen periaatteita. Sallin itseni tuntea koko tunneskaalan, joka testiviikolla olikin kohtalaisen laaja. Tunsin iloa, kiitollisuutta, innostusta, huolta, surua ja pelkoa. Muun muassa.

Vaikka viikko oli epätavanomainen, todistin taas kerran itselleni, että tietoinen läsnäolo sopii erittäin hyvin kiireiseen arkeen rauhoittamaan mieltä ja vähentämään turhaa säntäilyä. Samalla huomasin, että kun maltan pysähtyä asioiden äärelle, voin myös paljon helpommin päättää, millä tavoin suhtaudun niihin.

Lue myös:

Martinan kirjoitus: 5 pientä mindfulness harjoitusta kiireisen arjen keskelle. 

tietoinen läsnäolo stressin hallinta

Lähteet:

Stahl & Goldstein. Stressinhallinnan käsikirja. Tietoisen läsnäolon menetelmä

Blackburn & Epel: Pitkän ja hyvän elämän biologia. 

Kuva: Austin Neill

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *