Stressitohtori
Stressitohtori

Erityisherkkä, yksinkertaista arkeasi!

Kun elämäänsä yksinkertaistaneilta kysyy mitä hyötyä siitä on ollut, melkein aina esiin tulevat kiireen ja stressin väheneminen sekä mahdollisuus keskittyä itselle olennaisiin asioihin. Voisiko olla, että ärsykeähky ja prioriteettien hukkuminen pitkien tehtävälistojen syövereihin saa ihmiset stressaantumaan niin, että yksinkertaistamisen keinoilla voi todella vähentää myös stressiä?

Miksi erityisherkän kannattaa yksinkertaistaa arkea?

Uskon että yksinkertaistaminen auttaa jollain tasolla kaikkia, mutta todella paljon siitä saattavat hyötyä erityisherkät. Herkkä nimittäin kärsii ja kuormittuu liiallisista ärsykkeistä ja tiukoista aikatauluista helpommin. Huomaan itsestäni tämän erityisen hyvin: Kun elämässäni tuntuu olevan liikaa hässäkkää, alan välittömästi karsimaan kaikesta. Kun saan karsimalla tilaa arkeeni, ja ärsykemäärän taas siedettävälle tasolla, rauhoitun.

Erityisherkkä kokee aistiärsykkeitä voimakkaammin ja huomaa helpommin yksityiskohtia, ääniä, tuntemuksia. Herkkä saattaa kuormittua helpommin esimerkiksi alla olevista asioista:

  • Liian paljon tekemistä
  • Liian tiukat aikataulut
  • Liikaa ärsykkeitä (tietotulvaa, tavaraa, melua)
  • Liikaa sosiaalista kanssakäymistä
  • Liikaa suorituspaineita ja vaatimuksia
  • Liikaa uusia asioita yhtä aikaa

Mistä aloittaa arjen yksinkertaistaminen?

Eroamme toisistamme siinä, millainen lähestymistapa kenellekin sopii. Joidenkin mielestä on parempi rysäyttää kerralla ja karsia asioita usealta osa-alueelta. Toisille taas sopii vähentää pikku hiljaa. Hyvä ajatus on aloittaa siitä alueesta, joka eniten tuottaa stressiä ja kiirettä. Toinen vaihtoehto on aloittaa yksinkertaistaminen sieltä, missä se on helpoin tehdä.

Tässä joitain osa-alueita, joita olen yksinkertaistanut omassa elämässäni:

Tavarat

Tavaroiden vähentäminen on itselleni yksi helpoimmista alueista yksinkertaistaa. Siitä aloitin myös kahdeksan vuotta sitten, kun ensimmäisen kerran yksinkertaistin elämääni. Tavaroissa aloitan vähentämisen yleensä sieltä, missä ne häiritsevät eniten arkea. Esimerkiksi vaatteet, kylpyhuoneen tavarat ja keittiön ruokakaappi ovat ensimmäisiä kohteita. Sen sijaan jos kirjahyllyssäni on ylimääräisiä kirjoja, se ei juurikaan häiritse päivittäisiä toimiani, sillä löydän sieltä kyllä tarvitsemani kirjat. Tavaroiden lisäksi tärkeä karsimisen kohde itselleni on puhelimeen suosikeiksi tallentamani sivustot ja muut sähköiset arkistot.

Mitä hyötyä?

On melkein vaikea kuvata sitä seesteisyyden ja vapauden tunnetta, jonka pelkän konkreettisen tavaran vähentämisellä voi itselleen saada. Energiaa säästyy, kun valintojen tekeminen vähenee ja tavarat löytyvät helposti. Keskittymiskyky paranee, kun ajatukset voi suunnata johonkin muualle kuin tavaraan. Aikaa tulee lisää, kun kaupoissa juokseminen vähenee. Kun huomaa, että pienemmällä tavaramäärällä eläminen on helpompaa, ymmärtää ehkä myös sen, että uusien tavaroiden jatkuva ostaminen ei lopulta tuo lisäarvoa elämään.

Tietotulva

Tietotulva on tänä päivänä varmaan yksi isoimmista ärsykelähteistä, johon kannattaa kiinnittää huomiota. Tietotulvalla tarkoitan esimerkiksi kaikkea internetistä löytyvää tietoa, kirjoja, lehtiä, televisiota, uutiskirjeitä, sähköposteja, mainoslappuja, somekanavia. Se että tietoa on niin helppo löytää, on sekä onni että tuska.

Teen tietotyötä ja myös harrastukseeni liittyy tiedon etsiminen, joten joudun vähän väliä karsimaan tietoärsykkeistä. Kaikki turhat ärsykelähteet olen karsinut jo aiemmin. En halua mainoksia kotiini enkä sähköpostiini. En tilaa uutiskirjettä, jos en ole siitä todella kiinnostunut. Joskus saatan olla innostunut useasta asiasta yhtä aikaa ja esimerkiksi kirjoja ja artikkeleita alkaa olla liikaa kesken. Silloin valitsen yhden johon keskityn, ja laitan muut odottamaan pois näkyvistä.

Mitä hyötyä?

Yksi parhaimmista hyödyistä mitä saan tietotulvan vähentämisestä, on keskittymiskyvyn paraneminen. Aikaa jää enemmän myös tyhjille hetkille, joissa on tilaa olla ja ajatella ja jotka lisäävät luovuutta ja hyvinvointia. Kuormitus ja levottomuus vähenevät, kun joka puolelta ei tulvi ärsykkeitä sanojen, kuvien tai äänen muodossa.

Tekemiset

Useimmilla meistä on aivan liikaa tekemistä arjessa. Osa tekemisistä lisääntyy luonnostaan esimerkiksi lasten myötä. Mutta jokaiselta meiltä löytyy tekemisiä, jotka voisimme jättää pois. Itse olen etenkin lapseni syntymän jälkeen kiinnittänyt melko paljon huomiota siihen, että arjen aikataulu ei kiristy minuuttipeliksi. Arki, jossa sännätään jatkuvasti paikasta toiseen tarkkojen aikataulujen mukaan, ei ole minua tai lastani varten. Väsyisin ja stressaantuisin sellaisessa nopeasti.

Yritän pitää huolen siitä, että kalenterissa on tarpeeksi väljää viikkotasolla. Joku päivä voi olla aikataulutetumpi, mutta viikosta jokainen päivä tai edes suurin osa ei voi olla sellaisia. Sama pätee työkalenteriini, vaikka sen sisällöstä en voi täysin itsenäisesti päättää. Itse asiassa juuri sen takia, että työpäiviin tulee todennäköisesti odottamattomia tehtäviä, on erityisen tärkeää, että kalenteri ei ole jo etukäteen tilkitty täyteen.

Joskus on myös vähennettävä tekemisiä, jotka haluaisi tehdä. Silloin voi ajatella, että nyt kun elämässäni on tällä hetkellä paljon muuta, jätän nämä toiset asiat väliaikaisesti pois. Kunhan pitää huolen siitä, että arki ei täyty pelkästään velvollisuuksista ja epämääräisestä sälästä, jotka eivät tuo iloa ja henkistä energiaa.

Mitä hyötyä?

Kun tekemisiä vähentää, saattaa huomata, että kalenteriin jääneet asiat tuntuvat nyt entistä mukavammilta tehdä. Kun on aikaa tehdä asiat rauhassa, tekeminen tuntuu aina mielekkäämmältä. Sen sijaan jos kalenteri on vedetty tiukille, mukavatkin asiat lipsuvat helposti suorittamisen puolelle, eikä tekemisistä enää nauti. Vähemmän aikataulutettu arki on myös joustavampi tilanteissa, joissa esim. joku sairastuu tai tulee jotain yllättävää tärkeää tehtävää.

Miten vähentää tavaraa, tietotulvaa, tekemisiä?

Kun päättää ryhtyä yksinkertaistamaan arkeaan, on siihen olemassa jo paljon hyviä vinkkejä ja inspiraation lähteitä. Niitä voi etsiä kirjoista tai blogeista ja You Tubesta esimerkiksi hakusanoilla minimalist tai voluntary simplicity. Minimalisti Teemu Kunto on ystävällisesti koonnut omalle sivustolleen listaa sekä suomalaisista että ulkomaalaisista kirjoittajista.

Arkea yksinkertaistaessa voi itseltään kysyä esimerkiksi tällaisia kysymyksiä:

  1. Mikä on itselleni (ja perheelleni) tärkeää?
  2. Kuinka paljon tavaroita on riittävästi?
  3. Tarvitsenko tätä tavaraa/tietolähdettä/tekemistä? Tuoko se mitään lisäarvoa elämääni?
  4. Mille asioille haluan juuri nyt tässä elämäntilanteessa antaa aikaa?
  5. Onko arjessa tilaa hengittää ja pysähtyä?

Lue myös:

Mitä minimalismi on ja miten se voi lisätä hyvinvointia?

Seuraa Stressitohtoria Facebookissa

arjen yksinkertaistaminen

Kuva: Scott Webb

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *