Stressin vähentämisessä huomio myös kehoon
Keho ja mieli ovat tiukasti kytköksissä toisiinsa. Ajatuksemme, tunteemme ja uskomuksemme vaikuttavat yhtä lailla kehomme fysiologiaan kuin kehon fysiologiset toiminnot vaikuttavat esimerkiksi keskittymiskykyyn, henkiseen energiaan ja mielen hyvinvointiin.
Tiedämme, että unen puutteesta tai huonosta ravinnosta juontuva väsymys lisää stressiherkkyyttämme. Tai että liikkeen lisääminen arkeen saattaa joko virkistää ja antaa energiaa tai jos stressitekijöitä ja liikuntaa on jo liikaa, kuormittaa.
Palauttaako uni?
Uni on kehon palautumisen suhteen tärkein tekijä, sillä suurin osa palautumisestamme tapahtuu unen aikana. Vapaaehtoisesti unesta ei siis kannata tinkiä, ainakaan jatkuvasti.
Vaikka nukumme, elimistö ei kuitenkaan välttämättä palaudu. Tämän voi nähdä esimerkiksi Firstbeat-mittauksissa, joissa unen aikana sympaattinen hermostomme on aktiivisena. Tällöin kehomme käy “kierroksilla”, eikä palautumista tapahdu. Tähän voi olla syynä usea eri asia, kuten lähellä nukkumaanmenoa nautittu alkoholi, rankka liikunta myöhään illalla, stressaavien töiden tekeminen ennen nukkumaanmenoa. Voi myös olla, että päivän aikainen henkinen tai fyysinen kuormitus on ollut niin suurta, että kehon palautuminen viivästyy, vaikka olisimme jo unessa.
Myös unenaikaisen palautumisen laadulla voi olla merkitystä sille, miten virkeäksi vointimme tunnemme. Palautumisen laatuun vaikuttavat muun muassa fyysinen kuntomme, unihäiriöt ja muut erilaiset sairaudet tai puutostilat. Jos nukkuu reilun pituisia yöunia, mutta on aina väsynyt aamulla, kannattanee kääntyä lääkärin ja tarvittaessa uneen erikoistuneen lääkärin puoleen.
Myös syömämme ruoka vaikuttaa
Se mitä syömme vaikuttaa koko kehoomme, esimerkiksi hormonitoimintaan ja sitä kautta myös stressin säätelyyn. Hyvin yksinkertainen esimerkki tästä on verensokerin jatkuva heittely, joka saa meidät väsymään liian paljon verensokeria nostavan aterian jälkeen ja toisaalta tärisemään tuskasta, kun verensokeri laskee liian alas. Tässä on toki suuria yksilöllisiä eroja. Toiset ovat herkempiä verensokerin heittelyille ja lisäksi esimerkiksi liikunnan määrä ja hiilihydraattien määrä ja laatu vaikuttavat asiaan paljon, kuten myös olemassa olevat sairaudet.
Ja tietenkin aivomme, jotka ovat stressin säätelyn kannalta yksi tärkeimmistä elimistä, tarvitsevat tietyt välttämättömät ravintoaineet. Mitään yhtä ainoaa ja kaikille täydellisesti toimivaa ruokavaliota ei ole, eikä esimerkiksi kroonisista sairauksista kärsivälle ihmiselle välttämättä sovi sama ruoka, mitä täysin terve ja oireeton voi syödä. Sellainen ruoka, jolla saa itsensä tuntemaan energiseksi, elinvoimaiseksi ja jolla pystyy tarvittaessa vähentämään jonkin sairauden oirehdintaa tai poistamaan ja välttämään puutostiloja, on itselle parhain huolimatta siitä, mitä muut syövät tai sanovat.
Toki syöminen on usein myös sosiaalinen tilanne ja esimerkiksi valtavirrasta poikkeava ruokavalio voi aiheuttaa kiusallisia tilanteita. Silloin on itse punnittava, mikä aiheuttaa vähiten stressiä tai pahoinvointia: mahdolliset kiusalliset tilanteet vai mahdolliset kivut tai oireet, joita sosiaalisesti “hyväksytty” ruoka aiheuttaa.
Mikä määrä liikettä ja palautumista on tarpeeksi?
Liike ja sen vastapainona lepo auttavat stressin vähentämisessä. Liike vahvistaa kehoa ja hyvinvoiva keho kestää paremmin stressiä ja palautuu stressistä nopeammin.
Liikunnan ja palautumisen määrässä yksilölliset tekijät vaikuttavat paljon, eikä niitä kannata sivuuttaa. Sopiva määrä liikuntaa ja vastaavasti lepoa on jokaisen itse kokeiltava ja löydettävä sen hetkinen elämäntilanteensa ja kuntonsa huomioiden:
- Jos samaan aikaan on muita isoja stressitekijöitä elämässä, kovin rankka liikunta lisää kehon stressiä. Palautumiselle pitäisi jäädä tarpeeksi aikaa.
- Jos ei ole liikkunut pitkään aikaan tai jos on joitain kroonisia sairauksia, on hyvä aloittaa maltilla.
- Jos yöuni tuntuu häiriintyvän, liikuntaa voi olla liikaa suhteessa lepoon. Liian lähellä nukkumaanmenoa (vähemmän kuin 3 tuntia) tehty treeni saattaa viivyttää yön aikaista palautumista.
- Liikunnan pitäisi virkistää ja tuoda energiaa. Jos puhti on poissa liikunnan aikana ja sen jälkeen, palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota.
- Sairastuessa levon määrää pitäisi lisätä ja liikettä vähentää.
Uni, syöminen ja liike vaikuttavat merkittävästi mielen hyvinvointiin ja ovat tärkeitä tekijöitä stressin säätelyssä. Hyvinvointivalmentaja ja -kirjailija Kaisa Jaakkola on kirjoittanut palautumiseen liittyviä eri tekijöitä käsittelevän erinomaisen kirjan Palaudu & vahvistu. Suosittelen lukemaan.
Lue myös:
Miksi keho ei jaksa jatkuvaa stressiä?
Vagushermo kehon stressin vähentämisessä
Seuraa Stressitohtoria Facebookissa
Kuva: Emma Simpson