Stressiä voi mitata kehosta

Sen lisäksi, että stressi on hallinnan tunteen menettämistä, se on myös fysiologinen reaktio kehossa. Tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että stressiä voidaan mitata. Stressin mittaaminen ei vie pois sitä, kuinka tärkeää on opetella kuuntelemaan kehon ja mielen viestejä ilman mitään mittareita. Mutta joskus mittaus tekee näkyväksi sen, mitä ei itse huomaa. Voimme ajatella, että meillä ei ole stressiä, vaikka keho olisi aivan toista mieltä. Ja keho ei valehtele.

Stressin mittaus antaa parhaimmillaan tietoa siitä, miten oma keho sillä hetkellä voi ja kuinka hyvin se palautuu päivittäisestä stressistä.

Miten stressiä mitataan?

Suomalainen yritys Firstbeat on kehittänyt laitteen, jolla kehon stressiä ja palautumista voidaan mitata helposti. Pieni laite mittaa sydämen sykevälivaihtelua, jolla päästään kiinni sympaattisen ja parasympaattisen hermoston aktivaatioon.

Kolmessa päivässä saadaan yleensä riittävä käsitys siitä, missä mennään. Mittauspäivinä pidetään päiväkirjaa päivien tapahtumista ja nukkumaanmenoajoista. Parasta on, jos yksi mittauspäivistä on vapaapäivä, jolloin mittausjaksoon saadaan mahdollisimman erilaisia päiviä.

Stressi ei itsessään ole huono asia, ja mittauksissa näkyvä punainen stressireaktio ei tarkoita sitä, että jokin olisi huonosti. Tärkeintä on stressin ja palautumisen välinen tasapaino: Onko palautumista eli rentoutumisreaktioita tarpeeksi suhteessa stressireaktioihin. Alla oleva kuva näyttää esimerkin yhdeltä päivältä, jossa tämä stressin (punaisella) ja palautumisen (vihreällä) suhde on ollut hyvä. Palautumista on tapahtunut päivän mittaan ja uniaika on ollut palauttavaa.

Kehon stressiä lisääviä ja vähentäviä tekijöitä

LIIKUNTA

Itsensä hyvässä fyysisessä kunnossa pitäminen on erittäin hyvä keino lisätä kehon palautumiskykyä stressistä. Kuitenkin liikunta voi olla se, jonka kanssa mennään helposti metsään, jos rentoutumisreaktioille ei anneta riittävästi aikaa. Silloin kun stressiä on jo muutenkin liikaa, kovatehoinen liikunta lisää kuormitusta, eikä keho pääse rauhoittumaan ja palautumaan edes yöllä. Tällainen tilanne näkyy alla olevassa kuvassa. Jos tällaisia päiviä on useita, kehon voimavarat vähenevät ja stressin haittavaikutukset alkavat ennemmin tai myöhemmin näkyä.

SAIRAUDET

Joskus meiltä saattaa unohtua, että kun olemme kipeänä, se on myös stressi keholle. Mitä sairaampia olemme, sitä varmemmin keho ei enää kaipaa lisää stressitekijöitä taakakseen. Jotta keholla olisi mahdollisuus käyttää omia voimavaroja parantumiseen, sille pitäisi antaa mahdollisimman paljon aikaa rentoutumiseen. Sairaana kannattaisi siis todella levätä eikä esimerkiksi lähteä kuntoilemaan.

Kipu itsessään on stressitekijä, joten sitä kannattaa hoitaa niin hyvin kuin mahdollista. Alla olevassa kuvassa on esimerkki henkilöstä, jolla on takanaan 1,5 kuukauden kova selkäkipu, joka on vaatinut sairaalahoitoa ja useampaa kipulääkettä. Kuten huomaamme, stressi kehossa on kova ja palautumista ei ole juurikaan.

 

HENGITYSHARJOITUS

Hengitys on nopein reitti rauhoittaa keho sympaattisen hermoston aktivaatiosta parasympaattisen hermoston tilaan. Hengitysharjoituksia on erilaisia, mutta kehon rauhoittamisessa olennaista on pitkä ulospuhallus. Se aktivoi parasympaattisen hermoston rentoutumisreaktion.

Alla olevasta kuvasta näkyy, kuinka hengitysharjoitus on toiminut palauttavana tekijänä:

Kehon palautumiseen vaikuttaa moni asia ja yllättävän pieniltäkin tuntuvat tekijät voivat viivästyttää palautumista. Esimerkiksi alkoholin nauttiminen illalla vaikuttaa siten, että yön aikainen palautuminen viivästyy. Absolutistiksi ei tarvitse ryhtyä, mutta stressin lääkitsijänä alkoholi on huono vaihtoehto.

Paras tapa rentoutua on ehdottomasti se, mikä itselle tuntuu hyvältä. Vaikka meditointi tekee tutkitusti hyvää, väkipakolla suoritettu meditointi ei tietenkään rentouta yhtä hyvin, kuin se oma mieluinen tapa rauhoittua. Stressiä mitattaessa on myös muistettava katsella omaa arkeaan hieman laajemmalla aikajanalla. Stressi ei automaattisesti sairastuta, vaikka elämässä on joskus tiukempi jakso, etenkin jos sitä seuraa kunnolla palauttava jakso. On kuitenkin hyvä muistaa, että kehon rauhoittumisjärjestelmä on hieman hitaampi kuin stressijärjestelmä, joten palautumiselle tarvitaan riittävästi aikaa.

 

Lue myös:

Miksi keho ei jaksa jatkuvaa stressiä?

Kun hoidat kehoasi, hoidat stressiäsi

Miksi rentoutuminen on terveyden kannalta niin tärkeää?

Seuraa Stressitohtoria Facebookissa

Lähde: Kaikki mittauskuvat: Firstbeat

Kuva kivistä: Lisa Zoe