Tunnista stressiä aiheuttavat ajatukset

Tunnet, kuinka mielialasi alkaa muuttua ahdistuneeksi ja toivottomaksi. Ehkä huomaat, että rintaa puristaa tai päässä alkaa tuntua paine. Nämä ja muut epämääräiset tuntemukset saattavat olla peräisin ajatuksistasi. Ihmisillä on hieno taito eli kyky ajatella, mutta valitettavasti se myös lisää joskus stressiämme, kun päästämme ajatuksemme vaikuttamaan liian paljon mielialaamme ja toimintaamme.

Ajatukset vaikuttavat tunteisiimme ja sitä kautta kehoomme. Niillä on mahtava voima, niin hyvässä kuin pahassa.

Yleisimpiä stressiä aiheuttavia ajatuksia

Alla on kuvattu kolme yleistä niin sanottua ajatusansaa, jotka saattavat pyörittää mieltämme ja aiheuttaa ahdistusta ja stressiä.

Huoliajatukset ja katastrofitulkinnat

Katastrofiajattelun ydinajatus on: Entä jos tapahtuu jotain kauheaa? Huolestuja ajattelee asioita yleensä pahimman mahdollisen lopputuloksen kautta.

Pomo halusi sopia keskusteluajan, minut varmaan irtisanotaan. Entä jos lapseni sairastuu vakavasti? Mitä jos käteni tärisevät ja kaikki huomaavat sen? Sydämeni jyskyttää kovasti, saan varmasti sydänkohtauksen.

Täydellisyyden tavoittelu

Täydellisyyteen pyrkivän ajatusansan tunnistaa usein sanoista täytyy, pitäisi, on pakko.

Minun on oltava paras. Minun on pakko onnistua. Jos epäonnistun, kukaan ei enää arvosta minua. Minun on oltava pätevä ja miellyttävä ja onnistuttava pitämään kaikki hallinnassa.

Oman kyvykkyyden aliarviointi

Tavallinen ajatuskulku oman kyvykkyyden aliarvioinnissa on se, että koska en kuitenkaan onnistu, niin ei kannata edes yrittää. Heitämme hanskat tiskiin, ennen kuin edes yritämme. Ajatuksia leimaa uskon ja toivon puute, ja ne voivat olla tämänkaltaisia:

Minulle käy aina huonosti. En tule selviämään siitä. Se olisi voinut onnistua silloin, mutta ei enää. En pysty kuitenkaan.

Tunnista ja kyseenalaista automaattiset ajatukset

Päässämme pyörii päivittäin uskomaton määrä ajatuksia ja ne ovat harvoin tietoisesti valittuja. Suurin osa ajatuksista on niin automaattisia, että emme edes huomaa niiden virtaa. Ajatuksia voi ajatella ikään kuin sisäisenä puheena, jota itsellemme puhumme. Tämä puhe vaikuttaa tunteisiimme ja toimintaamme, joten joskus omia ajatuksia on hyvä pysähtyä tarkastelemaan.

Ajatusten jatkuva tarkkailu olisi sietämätöntä, eikä se edistäisi hyvinvointia. Sen sijaan ahdistusta ja stressiä lisäävien ajatusten tunnistaminen voi helpottaa kummasti turhaa stressaamista ja pahaa oloa.

1. TUNNISTA

Ensimmäinen askel on tietysti tunnistaa, kun stressiä aiheuttavat ajatukset jylläävät päässä. Huomioi, millaisissa tilanteissa kielteinen sisäinen puhe alkaa. Pystytkö tunnistamaan jotain laukaisevaa tekijää?

2. KYSEENALAISTA

Seuraavaksi voit kyseenalaistaa ajatuksen. Onko se todella totta? Voitko aivan varmasti tietää, että pahin mahdollinen tapahtuu, että sinua ei hyväksytä ilman täydellistä suoritusta tai että sinun ei kannata edes yrittää? Harvoin mikään näistä pitää paikkaansa.

3. VALITSE TOISIN

Viimeiseksi voi miettiä, edistääkö ajatukseni hyvinvointiani? Millaisen toisen näkökulman voisin asiaan ottaa, että minulla olisi parempi olla?

Voisinko suhteuttaa huoliani johonkin suurempaan huoleen tai kääntää ajatuksiani niihin asioihin, jotka ovat hyvin? Voisinko miettiä missä asioissa, vaikka pienissäkin, olen onnistunut? Voisinko totutella ajatukseen riittävän hyvästä ja kokeilisinko mitä tapahtuu, jos löysään vähän?

Tunnistan ja huomaan itse nykyään jo melko hyvin, kun sisäinen puheeni muuttuu turhan kielteiseksi ja kun huoliajatukset saavat liian paljon tilaa ajattelussani. Jos jokin isompi huoli pyörii päässäni, teen lääkkeeksi noin 10 minuutin mielikuvaharjoituksen:

Laitan silmät kiinni, keskityn ensin hetken hengitykseeni. Sitten kuvittelen mielessäni huoleeni liittyvän vastakkaisen, parhaan mahdollisen lopputuleman, ja pidän tätä myönteistä mielikuvaa mielessäni harjoituksen ajan.

Ajatusansojen tunnistaminen on tehokas keino päästä jyvälle ajatusten voimasta omaan hyvinvointiin. Koska kielteinen sisäinen puheemme on niin automaattista, siihen puuttuminen edellyttää tietoista otetta ja harjoittelua. Ja koska aivomme ovat muokkautuvat, toisen ajatuspolun valitseminen uudelleen ja uudelleen muokkaa aivoja ja tekee uuden ajatustavan koko ajan vahvemmaksi.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että väsyneenä olemme alttiimpia negatiivisille ajatuksille. Joskus väsyneenä on parasta vain keskittyä lepäämään ja nukkumaan, ennen kuin piittaa ajatuksistaan.

Kukaan ei voi elää ajattelematta kaiken aikaa, mutta useimmat elävät koko ajan ajattelematta, mitä tarkemmin ajateltuna ajattelevat. (Esa Saarinen)

Lue myös:

Millä tavoin myönteisiä tunteita voi luoda?

Seuraa Stressitohtoria Facebookissa

Lähde:

Voimaa! Oman tarinani mahdollisuudet.

Kuva: Zwaddi