Hoivaa kehoasi pitkittyneen stressin jälkeen

Eräs liikemies oli tehnyt jo kauan pitkää työpäivää. Työpäivät olivat valuneet viikonlopuille, eikä perheelle jäänyt juuri aikaa. Mies teki mielellään paljon töitä, eikä huomannut omassa olossaan tai toiminnassaan mitään ihmeellistä. Sen sijaan perhe kärsi, kun mies ei päästänyt irti töistään edes silloin, kun lapsella oli tärkeä ja ainutkertainen juhlatilaisuus. Silloin harvoin, kun mies oli perheensä kanssa, hän oli fyysisesti paikalla, mutta ei henkisesti läsnä. Mieli ahkeroi työongelmien kimpussa.

Sitten tuli päivä, joka muutti kaiken. Mies oli töissä, kun hänelle tuli yllättäen oksettava ja pyörryttävä olo ja käsivartta koski. Mies pyörtyi ja hänet vietiin ambulanssilla sairaalaan. Siellä hän vietti teho-osastolla kolme päivää, eikä jälkeenpäin muistanut päivistä mitään. Miestä tutkittiin neljä viikkoa ja kovia kipuja lääkittiin vahvoilla kipulääkkeillä. Mitään fyysistä syytä ei tutkimuksissa löytynyt. Lopuksi selvisi, että tilan oli aiheuttanut pitkään jatkunut, krooninen stressi.

Stressijärjestelmä ja pitkittynyt stressi

Stressijärjestelmämme on onneksi kestävä, eikä se luovuta nopeasti tai kovin helpolla. Se syöttää tarvittavan määrän stressihormoneita ja säätelee niiden tuotantoa niin, että se samalla jarruttaa liiallista stressihormonien vapautumista kehoon. Näin stressijärjestelmä pitää meidät toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään, vaikka olisimme stressaantuneita. Jos stressimme pitkittyy, emmekä palaudu enää kunnolla stressaavien jaksojen välissä, tämä takaisinsyöttöjärjestelmä voi häiriintyä. Kun stressijärjestelmä ei enää toimi niin kuin pitäisi, se lisää fyysisiä oireita ja riskiä sairastua.

Stressijärjestelmä on yhteydessä myös suoliston mikrobistoon. Yhdistävänä tekijänä on pitkä vagushermo, joka ulottuu aivoista suolistoon asti. Jatkuva stressi lisää suoliston läpäisevyyttä ja tulehdustilaa. Yhtä lailla suoliston mikrobisto vaikuttaa stressijärjestelmään. Vaikka suolisto-aivo -yhteydestä tiedetään jo jotain, tarvitaan vielä runsaasti lisää tutkimuksia.

Alussa kuvattu esimerkki on totta. Se on peräisin dokumenttisarjasta Superaivot, jossa lääkäri Peter Lund Madsen vierailee itsensä loppuun ajaneen liikemiehen luona. Kun Madsen ja liikemies juttelevat tapahtuneesta, Madsen selittää, kuinka aivot eivät loputtomiin siedä jatkuvaa ylikuormitusta. Aivot kaipaavat hetkiä, jolloin ajatukset voivat vaeltaa vapaasti. Sen sijaan jos ne joutuvat jatkuvasti ratkaisemaan ongelmia ja erilaisten virikkeiden pommittamiksi ilman tarpeellista lepotaukoa, raja tulee jossain vaiheessa vastaan. Madsen selittää asian liikemiehelle kielikuvalla: aivot ikään kuin vetävät töpselin irti seinästä ja sanovat, että nyt riittää. Silloin keho yleensä pettää jostain kohtaa.

Hoivaa stressijärjestelmääsi

Pitkään kestänyt stressi vaatii paljon stressijärjestelmältä. Jotta järjestelmän saisi takaisin raiteilleen, sitä on hoivattava. Alla neljä keinoa, jotka tekevät hyvää liian kauan stressihormoneissa kylpeneelle keholle.

1. Tule tietoiseksi stressaavista asioista ja tilanteista.

Tärkein askel on ymmärtää, mitkä asiat ovat kuormittaneet kehoa ja mieltä. Stressitekijöitä kannattaa vähentää niin paljon kuin mahdollista. Stressiä aiheuttavien tilanteiden jälkeen on hyvä ottaa pieni aikalisä palautumiselle ja rauhoittumiselle. Aivojen jatkuvaa pommittamista kannattaa välttää ja sen sijaan päivään on hyvä lisätä hiljaisia hetkiä, sekä iloa ja naurua tuovia asioita.

2. Laita uni prioriteettilistan kärkeen.

Pitkän stressaavan ajanjakson jälkeen elimistö huutaa lepoa. Tärkein palauttava ja kehon voimavaroja lisäävä tekijä on uni. Uni on elimistölle niin tärkeää, että siitä ei kannata tinkiä vapaaehtoisesti kuin satunnaisesti. Stressistä ylikierroksilla käyvän keho ei rauhoitu helposti unille ja unta voi häiritä myös erilaiset sairaudet ja unihäiriöt. Jos unettomuus jatkuu, vaikka stressitekijöitä on vähentänyt, kannattaa ehdottomasti kääntyä uneen perehtyneen lääkärin puoleen.

3. Vältä rankkaa liikuntaa.

Rankka, kovatehoinen liikunta on syytä jättää kokonaan tauolle silloin, kun kehon stressijärjestelmä on häiriintynyt. Kehoa voi ja kannattaakin pitää liikkeellä. Liike voi tarkoittaa rauhallista kävelyä, venyttelyä tai muuta vastaava, joka ei rasita lisää jo kovia kokenutta stressijärjestelmää.

4. Syö ravinnerikasta ruokaa.

Kuten mikä tahansa kehomme järjestelmä, myös stressijärjestelmä kiittää ravinnerikkaasta ruuasta. Sokerin syöntiä, roskaruokaa ja eineksiä, joissa ravinteiden osuus on vähäinen, kannattaa vähentää. Samoin alkoholin käyttöä. On kuitenkin tärkeää, että itse syömisestä ei ota lisästressiä.

Lue myös:

Vagushermo kehon stressin vähentämisessä

Nämä ovat yleisiä stressin oireita kehossa

Uupumuksesta toipuminen voi viedä kauan

Seuraa Stressitohtoria Facebookissa

pitkittynyt stressi toipuminen

Kuva: Angelo Pantazis

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *