Stressitohtori
Stressitohtori

Sanat ja teot voivat unohtua, tunnemuistot jäävät

Muistatko, kun olet ollut jonkun ihmisen kanssa ja tämän kohtaamisen jälkeen olosi on ollut kevyt, lämmin tai jopa inspiroitunut? Tai kuinka joku on saanut sinut tuntemaan itsesi arvostetuksi? Ehkä muistat myös, kuinka joissain kohtaamisissa olet tuntenut häpeää ja arvottomuuden tunnetta tai jopa pelännyt. Etenkin voimakkaat tunnekokemukset voivat jäädä pitkäksi aikaa muistimme syövereihin.

Voimakkaat tunnemuistot jättävät jäljen

Emme läheskään aina muista menneisyyden tapahtumien yksityiskohtia oikein. Voimme kiistellä loputtomiin siitä, mitä sanoimme toisillemme tai mitä tarkalleen ottaen tilanteessa tapahtui. Voimme muistaa tapahtumien kulun huomattavan eri tavoin. Usein meiltä kuitenkin unohtuu, että merkityksellisempää kuin sanat, ovat ne tunteet, joita tilanteessa oli läsnä.

Sanoilla on vähemmän merkitystä myös silloin, jos sanat ja elekieli ovat ristiriidassa. Voimme kuulla toistemme suusta vaikka kuinka kauniita sanoja, mutta elekieli saattaa kertoa toisenlaista tarinaa. Toiset ihmiset ovat herkempiä lukemaan eleistä, ilmeistä ja rivien väleistä asioita, joita keskustelukumppani aidosti viestittää. Tällöin sanat jäävät todennäköisesti täysin unohduksiin, ja ainoa asia mitä tilanteesta kunnolla muistamme, ovat tunteet, jotka meissä heräävät.

Voimakkaita tunteita herättäneistä tilanteista jää siis usein tunnemuisto, vaikka yksityiskohdat saattavat olla hämärän peitossa. Poikkeuksen voivat tehdä jotkin todella traumaattiset tapahtumat, joiden kohdalla mielemme suojelee meitä muistamattomuudella. Trauma saattaa tunkeutua tietoiseen mieleemme vasta vuosikausia myöhemmin tai sellaisessa elämäntilanteessa, jossa kykenemme sitä käsittelemään.

Tutkija ja psykologi Lauri Nummenmaan mukaan tunteiden perustehtävä on sekä suojella meitä haitallisilta kokemuksilta, että etsiä myönteisiä kokemuksia. Suurin osa näistä toiminnoista perustuu juuri aivoissamme muodostamiin tunnemuistijälkiin. Kun jostain tilanteesta, tapahtumasta tai ihmisestä jää meille hyvin epämiellyttävä tunnemuisto, saatamme jopa osin tiedostamatta vältellä samankaltaisia tilanteita tai ihmisiä.

Arvostava kohtaaminen vaikuttaa tunneilmastoon

Voimme omalta osaltamme vaikuttaa siihen, millaista tunneilmastoa eri tilanteisiin ja kohtaamisiin luomme. Stressi, väsymys ja kasautuneet murheet ja huolet saattavat tietenkin vaikuttaa kohtaamisessa muodostuviin tunteisiin. Lisäksi onnistuneeseen vuorovaikutukseen tarvitaan kumpaakin osapuolta. Jos toinen ei ole halukas tekemään omaa osaansa vuorovaikutuksen eteen, keinomme tunneilmaston parantamiseksi voivat olla vähissä.

Hyvän tunneilmaston yksi avaintekijä on arvostava kohtaaminen. Arvostava kohtaaminen ei välttämättä suju läheskään aina ja kaikilla helposti tai automaattisesti. Sitä voi kuitenkin opetella. Voimme tietenkin oppia erilaisia käyttäytymistapoja, sanoja, lauseita ja fraaseja. Mutta mikään niistä ei ole niin tehokas tapa, kuin opetella tunnetasolla kohtaamaan toinen ihminen. Siihen taitoon tarvitsemme toisen äärelle pysähtymistä, läsnäoloa, uteliaisuutta ja ennakkoluulottomuutta sekä aitoa halua yrittää ymmärtää toista ihmistä.

Lue myös:

5 keinoa kohdata energiaa vievä ihminen

Turvallinen ilmapiiri tukee hyvinvointia

Seuraa Stressitohtoria Facebookissa

Lähde: Nummenmaa, L. Tunteiden psykologia

Kuva: Joshua Clay

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *