Lapsuuden kiintymyssuhteen merkitys aikuisuudessa

Voiko toisiin ihmisiin luottaa? Rakastetaanko minua? Hyväksytäänkö luonteenpiirteeni? Arvostetaanko minua ilman suorituksia ja saavutuksia?

Lapsuuden tärkeimpiä kokemuksia ovat henkinen ja fyysinen turvallisuudentunne, tunne omasta arvokkuudesta ja rakastetuksi tulemisesta. Näiden kokemusten juuret ovat varhaisessa vuorovaikutuksessa syntyneessä kiintymyssuhteessa, ja ne vaikuttavat aikuisena tunteisiimme, ajatteluumme, toimintatapoihimme ja läheisiin ihmissuhteisiin.

Turvalliset ja turvattomat kiintymyssuhteet

Kiintymyssuhteen muodostaminen on vauvalle elinehto ja hän muodostaa sen ensisijaiseen hoivaajaansa. Kiintymyssuhde voi muodostua turvattomaksi tai turvalliseksi. Turvallisessa kiintymyssuhteessa vauvan tarpeisiin vastataan. Vanhempi ymmärtää, että itkun syynä voi olla nälkä, väsymys, kipu tai yhtä lailla läheisyyden kaipuu. Hän auttaa säätelemään vauvan tunnetiloja, lohduttaa ja rauhoittaa esimerkiksi ottamalla syliin, silittämällä.

Turvattoman ja välttelevän kiintymyssuhteen taustalla saattaa olla tunneperäisesti köyhää vuorovaikutusta, jossa vauva tai pieni lapsi jätetään pärjäämään itsekseen tunnekuohujen keskelle. Tällöin lapselta odotetaan jo hyvin varhain tunteiden säätelyä tai reipasta ja pärjäävää käytöstä, johon hän ei ole kehityksellisesti valmis.

Kiintymyssuhde voi olla myös ristiriitaisesti turvaton, jolloin aikuisen käyttäytyminen vauvaa kohtaan on jatkuvasti epäjohdonmukaista ja ennakoimatonta. Yhdessä hetkessä vauvan vuorovaikutukseen vastataan, toisessa ei. Tällöin lapsi voi oppia, että saadakseen vanhempansa huomiota, hänen on korostettava tai liioiteltava reaktioitaan, jotta vanhempi vastaisi niihin.

Turvaton kiintymyssuhde voi näyttäytyä aikuisena ihmissuhteissa eri tavoin. Voimme kokea, että haasteista on selvittävä omin neuvoin, apua ei pidä tai kannata pyytää. Asioita lähestytään mahdollisimman järkiperäisesti ja tunteiden vaikutusta vähätellään. Ristiriitaisesti turvaton kiintymyssuhde saattaa tulla ihmissuhteissa esille esimerkiksi takertuvana ja mustasukkaisena käyttäytymisenä. Turvattomat kiintymyssuhteet voivat vaikuttaa myös stressinsäätelyjärjestelmään.

Kiintymyssuhdetraumasta

Kiintymyssuhdetrauma voi syntyä, jos lapsena on kokenut kaltoinkohtelua kiintymyssuhteen toiselta osapuolelta. Vauvalle tai pienelle lapselle on traumaattinen kokemus, jos sellainen aikuinen, jonka pitäisi olla turvallinen, kohteleekin kaltoin fyysisesti tai emotionaalisesti. Tilanne on lapsen näkökulmasta niin sietämätön, että hänen mielensä suojautuu defenssimekanismeilla.

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kirjoittaa kirjassa Kiintymyssuhteet elämänkaaressa, että defenssien käyttämisen seurauksena lapselle voi syntyä ikäänkuin kaksi sisäistä mallia: todelliset kokemukset, jotka hän painaa pois tietoisuudesta sekä malli, jossa hänen havaintonsa kiistetään ja mitätöidään. Tämä mekanismi edesauttaa Sinkkosen mukaan kaltoinkohdeltua sulkemaan silmänsä tosiasioilta ja ylläpitämään sitkeää mielikuvaa virheettömistä vanhemmista.

Kiintymyssuhdetraumat tulevat aikuisena usein esille parisuhteessa, jolloin läheinen suhde toiseen saattaa aktivoida trauman. Tunteiden näyttäminen voi olla korostuneen suurta tai pientä, ja suhteessa voi olla esimerkiksi paljon riitoja, takertuvuutta, mustasukkaisuutta, välttelyä, vihamielisyyttä, kontrollointia, uhriutumista. Suhteen vuorovaikutukseen vaikuttaa myös se, onko vain toisella kiintymyssuhdetrauma vai kummallakin.

Korjaavia suhteita ja tekijöitä

Turvattomat kiintymyssuhteet eivät automaattisesti johda traumatisoitumiseen tai mielenterveyden häiriöihin, mutta varhaislapsuuden kaltoinkohtelu on usean psyykkisen häiriön yhteinen nimittäjä.

Aikuisuudessa rakkaudellinen ja turvallinen suhde toiseen voi parhaimmillaan auttaa muokkaamaan kiintymysmallia turvalliseksi. Toinen ihminen, esimerkiksi puoliso tai hyvin läheinen ystävä, voi toimia sellaisena kiintymyssuhteen osapuolena, jota vaille on pienenä lapsena jäänyt.

Sinkkonen ottaa kirjassaan esille myös musiikin terapeuttisen mahdollisuuden: musiikki ja kiintymyssuhteeseen liittyvät tunteet aiktivoivat samoja aivoalueita.

Mitä vaikeammasta kiintymyssuhdetraumasta on kyse, sitä varmemmin tarvitaan ammattilaisen apua. Psykoterapian tai pariterapian suhteen ihanteellisinta olisi löytää sellainen terapeutti, jolla on tietotaitoa hoitaa kiintyssuhdetraumaan liittyviä ongelmia.

Yksi käytettävä hoitomuoto lapsuuden kiintymyssuhdetraumoissa on EMDR-terapia, jossa voidaan vaikuttaa menneisyyden vaikeisiin ja traumaattisiin kokemuksiin. Lisää tietoa hoitomuodosta voi saada esimerkiksi Suomen EMDR-yhdistyksen sivuilta ja Mementoksen sivuilta. Myös suurimpien lääkäri- ja terveyspalveluja tuottavien yritysten sivuilta löytyy EMDR-koulutuksen saaneita ammattilaisia.

Lue myös:

Miten lapsuuden kokemukset voivat näkyä myöhemmin?

Hyvät ja turvalliset ihmissuhteet vähentävät stressiä

Stressinsietokyky rakentuu jo varhain

Seuraa blogia Facebookissa

Lähteenä on käytetty kirjaa Sinkkonen, J. 2018 Kiintymyssuhteet elämänkaaressa.

Kuva: Liv Bruce