Miksi introvertti haluaa vetäytyä omaan rauhaan?
Edellinen kuukausi on ollut täynnä säpinää. Työpäivistä suuri osa on kulunut erilaisissa kokouksissa ja työryhmissä. Viikonloput ovat menneet ystäviä ja sukulaisia tavaten ja rästiin jääneitä asioita hoitaen.
Matkalla töihin unelmoit muuttamisesta johonkin, jossa elämä olisi yksinkertaisempaa ja kaikkea mahdollista olisi vähemmän.
Introvertit ja ärsykeähky
Introvertit ja ekstrovertit eroavat toisistaan etenkin sen suhteen, kuinka paljon sisäisiä tai ulkoisia ärsykkeitä he tarvitsevat tasapainoiseen, hyvään oloon. Ärsykkeet voivat olla mitä tahansa: ääntä, sosiaalisia tilanteita, tekemistä.
Introvertit kuormittuvat ärsykkeistä nopeammin kuin ekstrovertit. Tämä ero johtuu eroista aivoissa. Psykologian tutkija Hans Eysenck esitti 1960-luvulla teorian, jonka mukaan ihmiset hakevat itselleen sopivaa ärsyketasoa. Eysenckin teorian mukaan ekstroverttien ja introverttien sietokyky ärsykeille voisi löytyä aivojen viritystilasta, joka on liitetty niin sanottuun ARAS-järjestelmään (ascending reticular activating system). Eysenckin mukaan tämä ARAS-järjestelmä toimii eri tavoin introverteilla ja ekstroverteilla.
Sittemmin on tehty tutkimuksia introverttien ja ekstroverttien eroista viritystilan suhteen. Introverteilla ja ekstroverteilla todella on fysiologisesti erilainen sietokyky ärsykkeille, vaikka kyse on ilmeisesti hieman monimutkaisemmasta asiasta, kuin mitä Eysenck alunperin oletti.
Kun introvertti haluaa vähentää ärsykkeitä ympäriltään ja vetäytyä rauhalliseen, hiljaiseen tilaan itsekseen, hän ei siis tee sitä sen takia, että ei viihtyisi ihmisten seurassa. Sen sijaan vetäytyessään introvertti säätää omaa sisäistä viritystilaansa, joka on ärsykkeiden määrän vuoksi noussut liikaa.
On muistettava, että kun puhutaan introversiosta tai ekstroversiosta, ei kyseessä ole joko tai jaottelu, vaan jana. Ihmisellä voi olla yhtä paljon introvertille ja ekstrovertille tyypillisiä piirteitä, jos hän osuu janan keskikohtaan. Lisäksi muut temperamenttipiirteet ja kasvuympäristö vaikuttavat ärsyketason sietokykyyn.
Sopivasti ärsykkeitä
Oli sitten introvertti tai ekstrovertti, ärsyketason sääteleminen itselleen sopivaksi vie kohti ihannetilaa. Yhtä lailla kun introvertti karsii ärsykkeitä ympäriltään, ekstrovertti etsii ympäristöstä stimulaatiota, koska hän luontaisen matalan viritystilan vuoksi yrittää löytää itselleen sopivaa olotilaa.
Etenkin janan ääripäähän sijoittuvan introvertin on hyvä pitää huoli, että ärsykevirta ei kasva liian suureksi tai että siihen tulee taukoja, jolloin palautua.
Mistä sitten tietää, milloin ärsykkeitä on liikaa?
Usein ärsykkeistä kuormittuneella introvertilla tulee voimakas tarve olla rauhassa, ilman häiriöitä ja vaatimuksia. Tavanomaiset stressin merkit voivat kertoa introvertin liian suuresta virittymisestä:
- ärsyyntymiskynnys madaltuu
- asioita tekee sähläten, liian nopeasti
- kehossa tuntuu jännityksiä
- keskittymiskyky huononee
- epäolennaisiin asioihin jumiutuu helposti
- mieli käy ylikierroksilla
- itkuherkkyys lisääntyy
- uni häiriintyy
Itselleen sopivan ärsyketason löytämisessä ja sen säätelemisessä ensimmäinen askel on tietenkin tunnistaa tämä tarve itsessään. Jos itsensä tunnistaa selvästi introvertiksi, seuraava askel on kokeilla, kuinka paljon ärsykkeitä sietää ilman liian suurta kuormittumista. Tai kuinka paljon kalenteriin on jätettävä koloja ja aikaa palautumiseen ja itsekseen olemiseen.
Selviytyäkseen liiallisten ärsykkeiden aiheuttamasta kuormasta introvertin ei onneksi tarvitse muuttaa alkeellisiin oloihin. Sen sijaan arjesta kannattaa karsia mahdollisimman paljon kuormittavia ärsykkeitä ja huolehtia, että aikaa jää rauhassa olemiseen. Jo muutamien tuntien tai vaikka yhden päivän irtiotot ympäristössä, jossa saa olla omien ajatustensa kanssa, auttaa jaksamaan arjen ärsykevirrassa.
Lue myös:
Mistä tietää, että on introvertti?
Introvertti tarvitsee aikaa ajatella yksin
Seuraa Stressitohtoria Facebookissa
Kuva: Clement Falize