Onko arkesi sellaista, jota haluat elää?
Onko arkesi tarkkaan aikataulutettua, kiireistä suhaamista päivästä toiseen? Kun jotain yllättävää tapahtuu, kalenteriin huolella rakennettu tetris hajoaa, ja hampaat kiristyvät yhteen. Tai onko arkesi stressaavaa, väsymyksen sävyttämää ja tahmaista? Vai kenties harmaata, pitkäveteistä ja tappavan tylsää?
Jos vastasit kyllä, jatka lukemista.
Arjen merkitys on suuri
Jaksan väsymättä puhua siitä, kuinka tärkeää on pyrkiä rakentamaan omasta arjestaan mielekäs. Elämme suurimman osan ajastamme arkea ja jos arki on pelkkää loman tai viikonlopun odottelua, siihen kannattaa yrittää tehdä muutoksia. Arjen ja loman ei tietenkään tarvitse tuntua samalta, mutta arjen ei pitäisi olla sellaista, josta haaveilee jatkuvasti pääsevänsä lomalle.
Kun arki on pääsääntöisesti mukavaa, loma-ajalle ei kerry liian suuria ennakko-odotuksia ja paineita “täydellisestä lomasta”, mikä taas saattaa aiheuttaa turhaa stressiä lomalla.
Jos arki on pelkkää tuskaista tarpomista, mukava loma ei ylety paikkaamaan sitä kovin kauan. Onnellisuustutkija Emma Seppälän mukaan hyvänkin loman rentouttavat vaikutukset säilyvät vain noin 4-6 viikkoa loman jälkeen.
Millainen on hyvä arki?
Jos arki on oikein täyttä, kiireistä tai stressaavaa, voi olla vaikeaa nähdä, mitkä kaikki asiat arjessa ovat hyvin ja mitä ehkä haluaisi muuttaa. Lomalla voi olla paremmin aikaa ajatella ja ottaa etäisyyttä arkeen ja miettiä kaikessa rauhassa, millainen olisi itselle tai omalle perheelle mukava arki. Etäisyyttä voi ottaa lyhyemmälläkin vapaalla, mutta silloin on hyvä valita jokin toinen ympäristö kuin se, missä arkeaan tavallisesti elää.
Mielekästä ja hyvää arkea voi lähteä pohtimaan eri tavoin. Voit esimerkiksi muodostaa itsellesi mielikuvan mukavasta arjesta. Mitä kaikkea nykyisessä arjessasi pitäisi muuttua, jotta saisit siihen samoja elementtejä, kuin mielikuvassasi?
Tai voit esittää itsellesi alla olevia kysymyksiä ja pohtia niiden kautta mielekkään arjen aineksia:
1. Millaisessa arjessa voisin inspiroitua ja rauhoittua tarpeeksi?
Hyvä arki on sellainen, jossa voi toisaalta innostua ja inspiroitua itselle mielenkiintoisista asioista ja toisaalta rentoutua. Silloin kun on syystä tai toisesta väsyksissä, lepo ja rauhoittuminen tulevat tarpeeseen. Innostavat ja inspiroivat puuhat arjessa taas pitävät arjen rutiinien mahdollisesti tuoman yksitoikkoisuuden tai tylsyyden loitolla.
2. Millaisessa arjessa kehoni voi hyvin?
Hyvässä arjessa on aikaa pitää kehostaan huolta. Jos arki on liian kiireistä tai stressaavaa, se voi näkyä esimerkiksi jännittyneinä lihaksina, särkyinä, väsymyksenä, univaikeuksina.
Kehon hyvinvointiin voi vaikuttaa muun muassa huolehtimalla riittävästä unesta, hyvästä ravinnosta ja liikkeestä.
3. Millainen arki sopisi perheelleni?
Hyvä keino pohtia mukavaa arkea perheenä on pitää ns. perhepalavereita. Tällöin jokainen perheenjäsen saa tuoda esille omat toiveensa arjen kulusta. Lapsiperheissä vanhemmat toki viime kädessä päättävät, mitä tehdään. On kuitenkin tärkeää, että lapset saavat sanoa oman mielipiteensä ja näkökulmansa.
Perheen arki rullaa aina paremmin, kun siinä on pyritty ottamaan huomioon jokaisen perheenjäsenen mielipiteet. Perhepalavereita kannattaa pitää myös viikonloppuisin ja loma-aikaan.
4. Mikä olisi ensimmäinen konkreettinen askel, jonka voisin ottaa kohti parempaa arkea?
Kun on selvittänyt millaiselta mielekäs arki näyttäisi, on aika pohtia konkreettisia toimia, joilla arki rullaisi mukavammin. Ensin voi lähteä tekemään muutoksia vaikka siihen asiaan, joka tuntuu kaikkein eniten häiritsevän arjen kulkua.
Aina emme tietenkään voi itse vaikuttaa arjen tapahtumiin. Eteen voi tulla mitä tahansa odottamatonta, vaikka yllättäviä työkiireitä tai sairastumisia. Arkeen kannattaakin suhtautua samalla tavoin kuin lomaan: karsia turhat ennakko-odotukset mielestään ja hyväksyä, että elämän kulkua ei voi täysin kontrolloida tai muokata mieleisekseen.
Lue myös:
Kirjoitussarja muutoksen tekemisestä:
2. Valitse johtotähti ja konkreettiset askeleet
3. Etsi itsellesi inspiroija ja mentori
4. Epäonnistumiset kuuluvat muutokseen
Seuraa Stressitohtoria Facebookissa
Kuva: Daniil Silantev