Viisi mahdollista stressin aiheuttajaa työssä

Työsi tuntuu jatkuvalta kuopan kaivamiselta. Yhtäkään kuoppaa ei saa kunnolla valmiiksi, kun esimies pyytää jo kaivamaan toista. Jatkuvan kiireen lisäksi esimies haluaa kertoa tarkasti, miten kuoppa pitää kaivaa ja millaista lapiota pitää milloinkin käyttää. Haluaisit enemmän vapautta siihen, miten työsi teet. Et kuitenkaan uskalla mainita siitä esimiehellesi, koska hän voisi suuttua. Pahimmassa tapauksessa esimies kippaisi jo kerran kaivetun kuopan täyteen hiekkaa, ja käskisi kaivamaan uudelleen.

Millaiset työolot voivat aiheuttaa stressiä?

Työssä koettu stressi voi juontua useasta eri asiasta. Joskus stressiä aiheuttaa työn sisältö, työn tekemisen tavat tai huono johtaminen. Toisinaan taas stressi on lähtöisin omista uskomuksista ja ajattelutavoista. Kolmivuorotyö ja aikapaine ovat kuormittavia tekijöitä kenelle tahansa. Liian suuri määrä haasteita vie voimat, ja toisaalta liian vähäinen määrä haasteita voi saada väsymään ja turhautumaan.

Alla viisi mahdollista stressin aiheuttajaa etenkin asiantuntijatyössä. Esimiehellä on vastuu ottaa huomioon alla olevia tekijöitä, mutta yhtä lailla alaisella on vastuu kertoa kuormittumisestaan tai toiveistaan työnskentelytapojen ja työnkuvan suhteen. Työnkuvaa ja työskentelytapoja kannattaa mahdollisuuksien mukaan muokata sellaisiksi, että ne eivät kuormita liikaa.

1. Epäselvät tavoitteet ja työnkuva

Yksi stressiä aiheuttava tekijä työssä voi olla se, että tavoitteista tai työnkuvasta ei ole keskusteltu. Työntekijä ei siis tiedä, mitä häneltä odotetaan tai mitä kohti hänen pitäisi kulkea. Työnkuva voi olla myös epämääräinen sillä tavoin, että työntekijä ei tiedä, mikä hänen ydintehtävänsä on. Työnkuva saattaa venyä ja paukkua yli rajojen niin, että se on yhtä sillisalaattia, eikä työntekijä osaa enää arvioida, mitä tehtäviä hänen tulisi priorisoida tai mihin tehtäviin hänen tulisi keskittää suurin energiansa.

Epäselvät tavoitteet ja epämääräinen työnkuva voivat olla yhteydessä myös jatkuvaan aikapaineeseen. Mitään ei meinaa ehtiä tehdä, kun pitäisi yrittää tehdä kaikkea. Kiireen vähentämisessä on ehdottoman tärkeää, että ydintehtävä on selvillä ja suurin osa energiasta suunnataan olennaiseen.

2. Mikromanagerointi

Mikromanagerointi eli se, että esimies vahtaa jatkuvasti mitä teet tai millä tavoin teet työsi, voi olla monelle stressaavaa. Mikromanagerointi saattaa myös viestittää työntekijälle, että häneen ei luoteta. Toiset ihmiset toki tarvitsevat selkeitä tai tarkkankin rajattuja tehtävänantoja.

Esimiehen tehtävänä on selvittää, missä määrin hänen alaisensa kaipaa itsenäisyyttä tai vastaavasti ohjausta työntekoon. Itsenäisyyttä kaipaavan kanssa voi sopia siitä, mikä on tavoite ja antaa hänelle mahdollisimman paljon vapauksia edetä tähän tavoitteeseen. Ohjausta kaipaava taas tarvitsee enemmän välietappeja ja ehdotuksia siitä, miten tavoitteeseen voisi päästä.

3. Vaatimus olla aina tavoitettavissa

Asiantuntijatyössä raja työn ja vapaa-ajan välillä voi olla liukuva. Parhaimmassa tapauksessa se on hyvä asia, koska sillä saadaan joustoa työn tekemiseen ja työpäivään. Huonoimmillaan se voi taas johtaa siihen, että ”päivystetään” iltaisin ja viikonloppuisin ilman erillistä korvausta.

Tavoitettavuutta vapaalla ei välttämättä ole erikseen työntekijältä vaadittu, vaan käytänteet ovat vain liukuneet siihen suuntaan. Tämän vuoksi on myös työntekijän vastuulla asettaa rajat sille, kuinka paljon on valmis tekemään työtä vapaa-ajalla.

4. Turvallisen ilmapiirin puuttuminen

Jos työpaikalla tai esimiehen ja alaisen välillä ei ole turvallista, luottamuksellista ilmapiiriä, vaikeista tai henkilökohtaisista asioista puhuminen voi olla hankalaa. Kun työntekijältä puuttuu psykologinen turvallisuuden tunne, hän saattaa pelätä tuoda esille omia ideoitaan tai ajatuksiaan. Jopa työhön liittyvistä, ratkaistavissa olevista ongelmista voi olla vaikeaa puhua esimiehelle, jos ei voi tunnetasolla luottaa siihen, että esimies pystyy käsittelemään niitä ilman ikäviä seuraamuksia.

5. Työskentelytavat täysin ristiriidassa temperamenttipiirteiden kanssa

Mikään temperamenttipiirre ei sinänsä ole este millekään työskentelytavalla. Mutta jos joutuu jatkuvasti työskentelemään täysin omien temperamenttipiirteiden vastaisesti, voi seurauksena olla stressi ja kuormittuminen. Jos esimerkiksi olet temperamenttipiirteeltäsi hyvin rytminen, jatkuvasti vaihtuvat työvuorot kolmivuorotyössä voivat kuormittaa enemmän. Temperamenttipiirteillä korkea häirittävyys tai matala seurallisuus (introvertti) varustettu ihminen kokee avokonttorimallin todennäköisesti stressaavaksi.

Eräässä tutkimuksessa melutaso, joka oli ekstroverteille sopiva, kuormitti introvertteja liikaa. Ekstrovertit taas suoriutuivat helpoista tehtävistä huonosti, jos tehtävä tai ympäristö ei stimuloinut heitä tarpeeksi. Temperamenttia urallaan tutkinut Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan sekä ekstrovertin että introvertin hyvä suoriutuminen edellyttää ympäristön ärsykkeiden ja sisäisen viritystilan tasapainoa. Isojen avokonttoreiden tilalle voisi ennemmin kehitellä työskentely-ympäristöjä, jotka sopisivat ja olisivat muokattavissa paremmin erilaisten työntekijöiden tarpeisiin.

Lue myös:

Mitkä tekijät kuormittavat erityisherkkää työssä?

Huomaa tie uupumukseen ajoissa

Turvallinen ilmapiiri tukee hyvinvointia

Seuraa Stressitohtoria Facebookissa

stressi työssä

Lähde: Keltikangas-Järvinen. Ujot ja introvertit.

Kuva: Roman Bozhko

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *