Suunnittele ajankäyttöä etukäteen

Juttelin erään ystäväni kanssa ajankäytöstä. Meillä oli mielenkiintoinen keskustelu siitä, mihin kaikkeen aika riittää tai ei riitä, kun kummallakin on alakouluikäinen lapsi. Olin hieman epävarma siitä, miten ehtisin tehdä kaikkea suunnittelemaani tulevana syksynä. Toisaalta tiesin, että ajankäyttöäni etukäteen suunnittelemalla aika ei häviäisi kuin huomaamatta johonkin, johon en sitä edes halua käyttää. Ja jos tekisi tiukkaa, voisin myös tehdä vähemmän tai jättää joitain asioita tekemättä.

Onko aikaa itselle tärkeisiin asioihin?

Yritän tehdä tietoisia valintoja ajankäyttöni suhteen ja raivata aikaa itselleni merkityksellisiin asioihin. Jos elämä alkaa tuntumaan kiireiseltä, tarkastelen ensin, voinko omilla valinnoillani tehdä asialle jotain. Yksinkertaistamalla arkeani ja vähentämällä tavaroitani olen saanut kummasti lisää aikaa. Esimerkiksi: En halua käyttää aikaani jatkuvassa vaatekaupoissa juoksemiseen. Olen yksinkertaistanut vaatekaappini sisältöä paljon, ja yritän pitää siellä vähän, mutta sellaisia vaatteita, joissa on hyvä olla.

Valinnoista on muuten kyse silloinkin, kun aikaa vain yhtäkkiä löytyy lisää. Jos joku olisi kysynyt minulta viime talvena, että olisiko ylimääräistä aikaa noin tunnin verran joka päivä, olisi vastaus ollut ehdottoman tiukka ei. Sitten olin migreenihoidossa ja sain hoitajalta ohjeet tehdä tiettyjä toimenpiteitä päivittäin. Näihin kului silloin noin tunnin verran joka päivä. Yhtäkkiä huomasin, että aikaa kyllä riitti päivittäin se tunti ja joskus enemmänkin. Tämä oli taas hyvä muistutus siitä, kuinka priorisointi ja valinnat vaikuttavat siihen, onko johonkin aikaa vai ei.

Suunnittele ajankäyttösi ja kalenterisi sisältö

Omaa ajankäyttöään voi hahmotella vaikka seuraavien keinojen avulla:

1. Kuinka paljon pakolliset tehtävät vievät aikaa?

Ensin voi miettiä, kuinka paljon pakolliset tehtävät vievät aikaa. Tämän tehtävän tarkoitus on ainoastaan tehdä näkyväksi ja tiedostaa, kuinka paljon aikaa arkipäivään jää. Pakollisiin tehtäviin kuluvan ajan laskeminen auttaa hahmottamaan sitä, että ei aliarvioi tai yliarvioi omaa todellista aikaansa. Vapaapäiviin jää tietenkin paljon enemmän aikaa.

Tämä listaus on jokaisella hyvin eri näköinen jo riippuen työhön, työmatkoihin tai vaikka lapsen hoitoon kuluvasta ajasta. Alla yksi kuviteltu esimerkki arkipäivästä:

Aamutoimet= 1 tunti

Työpäivän pituus + työmatkat= 9,5 tuntia

Päivällinen + kotityöt= 1,5 tuntia

Iltatoimet= 1 tunti

Nukkuminen ja nukahtaminen= 8,5 tuntia

Yhteensä kuluu 21,5 tuntia ja jää 2,5 tuntia.

2. Listaa tärkeimmät tehtävät

Kun pakollisiin asioihin kuluvan ajan on selvittänyt itselleen, voi seuraavaksi listata tärkeimmät tehtävät. Apuna voi käyttää vaikka seuraavaa priorisointitekniikkaa:

Valitse kolme tärkeintä tehtävää, jotka haluat tehdä viikon aikana. 

Valitse kolme tehtävää, jotka on sinä päivänä kaikkein tärkeintä saada tehtyä. 

Kolmeen päivittäiseen tehtävään siis todennäköisesti sisältyy myös niiden asioiden edistämistä, jotka on viikkotasolla listannut tärkeiksi.

3. Suunnittele päivien rytmi

Tärkeimmät tehtävät kannattaa suunnitella tekevänsä siihen aikaan päivästä, johon ne omalle rytmille parhaiten sopivat. Esimerkiksi itse sijoitan mielellään aamupäivään ajatusta ja keskittymistä edellyttävät tehtävät, koska yleensä silloin tunnen olevani virkein.

Kalenterissa pitäisi olla myös vähän tyhjää tilaa, sillä elämä harvoin kulkee täysin suunnitellun mukaan. Yllätyksiä on luvassa aina, kuten sairastumisia. Tyhjä aika on myös lupa ottaa rennosti ja tehdä spontaanisti asioita.

Lue myös:

Vähennä aivojen ylikuormitusta

Yksinkertaistamalla enemmän aikaa ja vähemmän stressiä

Seuraa Stressitohtoria Facebookissa

Kuva: Brooke Lark