Miksi keho ei jaksa jatkuvaa stressiä?

Stressi ei ole pelkästään mielen asia, vaan se muuttaa aina myös kehomme tilaa. Kun jännitymme, vihastumme, huolestumme tai pelkäämme, sympaattinen hermosto kehossamme aktivoituu. Kutsun tätä hermostoa nopeaksi hermostoksi, koska se auttaa meitä taistelemaan, pakenemaan ja selviytymään. Sydämen syke nopeutuu, stressihormonitaso ja verenpaine kohoaa ja esim. ruuansulatus hidastuu. Kehomme ymmärtää, että silloin kun on tiukka tilanne kyseessä, ruuansulatukseen käytetyt voimavarat suunnataan muualle.

Mutta. Kehomme ei pidä siitä, että tämä nopea hermosto aktivoituu jatkuvasti. Nopealle hermostolle on olemassa vastaparinsa, parasympaattinen hermosto. Olkoon se vaikka hidas hermosto. Hidas hermostomme huolehtii mm. siitä, että ruuansulatuksemme ja ravinteiden imeytyminen on tehokasta. Stressihormonitasot ja verenpaine ovat normaalitasolla. Ja mikä tärkeintä, kun kehomme on rauhallisessa tilassa, sillä on voimavaroja parannella itse itseään.

Keho ei jaksa jatkuvaa stressiä, koska silloin se on koko ajan valmiudessa taistelemaan ja kaikki edellä mainitut toiminnot jäävät puolitiehen. Nopean hermoston aktivaatio saa aikaan hormonaalisia muutoksia, joihin liittyy unihäiriöitä, mielialan vaihtelua, tulehdusherkkyyttä ja sellaisia aineenvaihdunnan muutoksia, jotka pitkään jatkuessaan voivat altistaa erilaisille sairauksille.

Pahimmassa tapauksessa nopea hermosto on  päivän mittaan alituiseen aktivoituna. Kerron esimerkin.

Olin vuosia sitten seuraavanlaisessa kierteessä. Tein tiukalla tahdilla työtä, joka aiheutti monesta syystä myös stressiä. Työpäivän päätteeksi menin kuntosalille tekemään kohtalaisen kovaa treeniä, koska olin päättänyt saada unelmavartalon. Samaan aikaan kierin sydänsuruissa. Elämässäni oli siis päällekkäin useita stressitekijöitä, jotka laukaisivat kehon nopean hermoston liikkeelle monta kertaa päivän mittaan. Lopputulos oli, että jossain vaiheessa en enää saanut unen päästä kiinni. Aluksi yritin päästä höyhensaarille pienen viskinäkäräisen avulla. Ei apua. Seuraavaksi marssin lääkärille hakemaan nukahtamislääkkeitä. Sain unen päästä kiinni, mutta olo oli tokkurainen ja väsynyt koko seuraavan päivän. Lopulta ymmärsin vaihtaa rankan liikunnan kävelyyn ulkona ja yritin muutenkin kaikin tavoin rentoutua, niin mielen kuin kehon tasolla. Unohdin unelmavartalon ja keskityin maalaamiseen. Pian sain jättää nukahtamislääkkeet pois.

Tämän päivän nopeasti sykkivässä maailmassa nopea hermostomme saattaa olla todella usein aktiivisena. Huomiota pitäisi kiinnittää hitaan hermoston aktivoimiseen. Siihen voi käyttää seuraavia keinoja:

1.Karsi stressitekijöitä.

Ota elämäsi tiukkaan ja rehelliseen syyniin. Tiedät varmasti, mitkä asiat aiheuttavat päivittäin tai viikoittain stressiä. Ovatko ne sellaisia asioita, joille voisit tehdä jotain, vaikka pidemmälläkin aikavälillä? Jokaiseen sellaiseen asiaan, johon ihminen pystyy ylipäätään vaikuttamaan, voit myös sinä vaikuttaa. Tutki, miten joku muu on toiminut vastaavanlaisessa tilanteessa. Tee suunnitelma, ja etene päättäväisesti askel kerrallaan.

Jos stressiä aiheuttaa tilanne, jolle et voi mitään tai joka ei ole nopeasti korjattavissa, kiinnitä erityistä huomiota hitaan hermoston aktivoimiseen.

2. Aktivoi hidasta hermostoa pitkin päivää.

Hitaan hermoston aktivoimiseen eli rentoutumisen aikaansaamiseen voi käyttää tätä yksinkertaista harjoitusta:

Asetu mukavaan asentoon. Voit ottaa jonkun pienen esineen käteesi, jos mahdollista (esim. kynä). Laita silmät kiinni. Kiinnitä huomiota taustaääniin, joita kuulet. Liikenteen tai ilmastointilaitteen huminaan, kellon tikitykseen, kaukaa kuuluviin ääniin. Tunne samalla jalkapohjat lattiassa ja esine kädessäsi. Älä kiirehdi. Jos mieleesi tulvii ajatuksia, suuntaa huomiosi takaisin taustaääniin. Jatka kunnes tunnet, että olet rauhoittunut.

Tätä harjoitusta voit tehdä milloin vain ja lähes missä tahansa. Bussissa, työhuoneessa tai vaikka vessassa. Se ei vie kuin pienen hetken. Harjoitus kannattaa tehdä erityisesti silloin, kun mielessäsi tuntuu pyörivän kaaoksena asioita tai tunnet kehossasi jännityksiä ja kireyttä.

Hidasta hermostoa voi aktivoida muillakin tavoin. Kun keskityt mihin vain mieleiseen puuhaan, todennäköisesti myös rentoudut. Oli se sitten piirtämistä, soittamista, käsitöiden tekemistä tai vaikka nuotion tuijottelua. Myös miellyttävien ihmisten seura rentouttaa sekä turvallinen kosketus. Ja luonnossa oleskelullahan on erittäin hyvä rauhoittava vaikutus.

Kuva.