Väsymys vaikuttaa mielen hyvinvointiin

Voin kertoa, että inhoan väsymystä. Teen aika paljon sen eteen, että en ainakaan itse aiheuttaisi itselleni tilaa, jossa yrittää vain selviytyä usvaisena päivän läpi. Väsymys vaikuttaa aina myös mielen hyvinvointiin. Väsyneenä pienikin kielteinen asia saa usein sen verran kohtuuttomat mittasuhteet, että jälkeenpäin pirteämpänä voi vain ihmetellä, kuinka mieli on tehnyt kärpäsistä härkäsiä. Stressiä on monin verroin vaikeampaa säädellä väsyneenä ja väsyneenä tulee tiuskittua ja äyskittyä, usein vielä syyttä. Kun mieliala kääntyy väsyneenä negatiivisen puolelle, myös luovuus ja keskittymiskyky sakkaavat.

Kaikille väsymyksen aiheuttajille ei aina voi tehdä mitään, mutta useimmille onneksi voi. Väsymys voi tietysti johtua siitä, että yöuni ei ole ollut riittävää määrältään tai laadultaan. Mutta se voi olla monen muun tekijän aiheuttama. Väsymys voi johtua esimerkiksi jostain sairaudesta, hivenaineen puutoksesta, stressistä, masennuksesta tai vaikka verensokerin heilahtelusta. Vain muutamia mainitakseni.

Syytä väsymykselle voi lähteä tutkailemaan vaikka alla olevien kysymysten siivittämänä:

1.Miten nukut?

Harmillisen usein tingitään juuri yöunista, vaikka uniasiantuntija, dosentti Henri Tuomilehdon mukaan uni on vähintään yhtä iso osa hyvinvointia, kuin terveellinen ravinto tai liikunta. Useimmat meistä tarvitsevat ainakin 8 tuntia unta. Uni on aktiivista aikaa, jolloin keho ja mieli palautuvat. Tuomilehdon mukaan 95 % palautumisesta tulee unen aikana.

Unen laatu vaikuttaa myös siihen, kuinka pirteänä herää. Tarvitsemme syvää unta, jota esim. juuri ennen nukkumaanmenoa nautittu alkoholi häiritsee. Unen laatu voi myös heiketä, jos kuorsaa tai kärsii uniapneasta eli unen aikaisista pienistä hengityskatkoksista. Erilaiset uni-valverytmin häiriöt saattavat oireilla väsymyksenä ja liikaunisuutena.

Unilääketieteeseen erikoistunut neurologi  Markku Partinen on tehnyt Helsingin Sanomille lyhyen unitestin. Testi voi antaa suuntaa, olisiko aihetta lähteä lääkärin pakeille.

Apua univaikeuksiin tarjoaa ainakin Oivauni, joka palvelee kolmella eri paikkakunnalla sekä Helsingin uniklinikka.

2. Miten syöt?

Ruuan pitäisi tuoda energiaa ja syömisen jälkeen olon tulisi olla energinen, ei väsynyt. Toisilla verensokeri heilahtelee helpommin, jolloin ruuan laatuun, määrään ja ateriatiheyteen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Myös liian niukat ateriat tai liian suuret annokset kerrallaan voivat aiheuttaa väsymyksen.

Tärkeintä on löytää itselleen sopiva ateriarytmi ja huolehtia siitä, että lautasella oleva ateria on koostettu siten, että se ei nostata verensokeria liian korkealle. Eri ruoka-aineiden vaikutusta verensokeriin voi kokeilla testaamalla: Jos olosi on aterian jälkeen tokkurainen tai uninen, aterian glykeeminen  kuorma on todennäköisesti liian suuri, ja verensokeri on noussut liikaa. Yleisesti ottaen valkoiset jauhotuotteet, peruna, valkoinen riisi, pasta/makaroni ja sokeri nostavat melko paljon aterian glykeemistä kuormaa.

3. Millainen on terveydentilasi?

Erilaiset sairaudet oirehtivat väsymyksenä, ja joihinkin sairauksiin voi liittyä lisääntynyt unen tarve. Flunssaisena tai muuten sairaana perus kahdeksan tuntia unta ei välttämättä riitä. Sairas keho tarvitsee yleensä aina enemmän unta. Väsymyksen syytä voi olla lääkärinkin haasteellista löytää, koska se on niin useassa sairaudessa oireena. Mutta. Jos itse tiedät tai edes aavistat, että jotain on fysiikassasi vialla, ei kannata antaa periksi.

Itselläni on melko tuore kokemus siitä, kuinka järjettömään väsymykseen ja muuhun ihmeelliseen oirehdintaan ei meinannut löytyä syytä, vaikka tiesin että jotain on kropassa pielessä. Kävin yhteensä viidellä eri erikoisalan lääkärillä, ennen kuin asia selvisi. Sinnikkyys kannatti. Kyse oli kaikeksi onneksi täysin korjattavissa olevasta asiasta. Kehoni varastorauta oli päässyt liian alhaiseksi, eikä se näkynyt hemoglobiinissa.

Joskus väsymyksen syy voi olla yksinkertaisesti se, että keho tarvitsee syystä tai toisesta enemmän unta. Esimerkiksi paljon liikuntaa harrastava tarvitsee palautuakseen reilusti unta. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että mitä kuormittuneempi keho ja mieli, sitä enemmän palautumista tarvitaan.

Kuva: Cris Saur