Pitkäaikainen stressi häiritsee elimistön tasapainoa

Stressin psykologiset vaikutukset ovat useimmille tuttuja: tulee ärtymystä ja hermostumisia tai tunne siitä, että kaikki on kaaosta eikä tilanne ole enää hallinnassa.

Stressin vaikutukset elimistöön sen sijaan saattavat jäädä huomiotta, sillä niitä ei välttämättä edes tiedosta tai sitten fyysisiä merkkejä ei tule yhdistäneeksi stressiin.

Pitkäaikaisen stressin vaikutus elimistöön

Elimistömme pyrkii sopeutumaan erilaisiin ympäristön vaatimuksiin ja yrittää löytää tasapainon. Pitkäaikainen stressi voi kuitenkin häiritä tätä tasapainoa, jolloin se vaikuttaa sekä stressin säätelyjärjestelmiin että niihin yhteydessä oleviin muihin kehon järjestelmiin. Tällöin fyysisiä oireita ja sairauksia voi tulla muun muassa immuuni-, sydän- ja verenkiertojärjestelmään ja sokeriaineenvaihduntaan liittyen.

Esimerkiksi alla oleviin sairauksiin ja tiloihin liittyy stressin säätelyjärjestelmien poikkeavaa toimintaa:

  • metabolinen oireyhtymä
  • tyypin 2 diabetes
  • verenpainetauti
  • autoimmuunisairaudet
  • allergiat
  • ahdistuneisuus
  • masennus
  • unihäiriöt
  • uupumusoireet

Jos pitkäaikaisen stressin takia säätelyjärjestelmien toiminta on heikentynyt, ja siitä on seurannut oireita tai se on ollut edistämässä jonkin sairauden puhkeamista, muun hoidon lisäksi kannattaa ehdottomasti kiinnittää huomiota stressitekijöiden vähentämiseen ja stressin säätelyjärjestelmien tasapainottamiseen.

Stressin säätelyjärjestelmien tasapainottamista

Yksinkertaistettuna voisi ajatella, että elimistössä on ikään kuin kaksi “jarrua” stressireaktioille. Toinen niistä on etuotsalohko, jonka avulla voimme omilla ajatuksillamme rauhoittaa mantelitumakkeen välittämiä turhia vaarahälytyksiä. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että yhteydet etuotsalohkon ja limbisen järjestelmän välillä toimivat hyvin.

Toinen jarru on vagushermo, jota stimuloimalla saamme rauhoittumisesta vastaavan parasympaattisen hermoston aktiiviseksi. Kun parasympaattinen hermosto on aktiivisena, elimistö on rauhallisessa tilassa, ruuansulatus ja ravinteiden imeytyminen on tehokasta, ja keholla on mahdollisuus palautua ja parannella itseään.

Stressitekijöiden vähentämisen lisäksi olen kokenut muun muassa nämä kolme keinoa tehokkaiksi tavoiksi rauhoittaa ja tasapainottaa hermostoa:

1. Liikennevalomalli

Stressireaktio voi syttyä herkästi, jos stressin säätelyjärjestelmät ovat epätasapainossa. Kun tunnistaa kierrosten nousevan, ne kannattaa laskea tietoisesti esimerkiksi liikennevalomallin avulla.

PUNAINEN: Tunnet kiirettä tai olet rauhaton ja ylivireä.

KELTAINEN: Hengitä rauhallisesti niin, että uloshengitys on sisäänhengitystä pidempi. Voit myös ottaa mieleesi jonkin mukavan ihmisen, eläimen tai muiston, jossa olet ollut rentoutuneena. Hengityksen ja mielikuvan avulla käytät samaan aikaan kahta reittiä rauhoittumiseen.

VIHREÄ: Toimi vasta sitten, kun tunnet olevasi rauhoittunut.

2. Hieronta ja turvallinen kosketus

Kaikenlainen pehmeä, kevyt ja hyvältä tuntuva hieronta auttaa aktivoimaan vagushermoa. Tärkeintä on, että hieronta ei ole liian kovaa tai satu, jolloin keho jännittyy. Toisen antama hieronta auttaa rentoutumaan syvemmin, mutta myös itse voi hieroa kevyesti korvia ja kaulan ja hartioiden aluetta esimerkiksi hierontaan sopivan öljyn avulla.

Erilaiset kehoterapiat, joissa yhdistyy turvallinen kosketus ja kuulluksi ja nähdyksi tuleminen omana itsenään, ovat myös loistavia keinoja aktivoida kehon rauhoittumisjärjestelmää.

3. Tunneyhteys

Parasympaattista hermostoa voisi kutsua myös sosiaalisen liittymisen hermostoksi, sillä se aktivoituu toisten ihmisten tai eläinten turvaa välittävistä kasvojen ilmeistä, elekielestä ja äänensävyistä (Sajaniemi ym.).

Turvallisella tunneyhteydellä on rauhoittava vaikutus, oli yhteys sitten ihmiseen tai eläimeen. Eläimen läsnäolo voi yhtä lailla aktivoida aivoissa kiintymykseen liittyvän oksitosiinijärjestelmän ja vähentää stressiä, eikä siihen tarvita välttämättä omaa lemmikkieläintä. Yhteyden ja rauhoittumisen tunteen voi kokea myös tarkkailemalla luonnossa lintuja ja muita villieläimiä.

Lue myös

Tunnista ylivireystilan merkit (+keinoja sen rauhoittamiseen)

Keho ei valehtele stressistä

Aina ei tarvitse pärjätä yksin

Stressiherkkyys on stressijärjestelmän herkkyyttä

Seuraa blogia Facebookissa

stressi vaikutus elimistöön

Kuva: Regine Tholen

Lähteet:

Hintsa, T., Honkalampi K. & Flink, N. 2019. Stressi, allostaattinen kuormitus ja terveysriskit. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2019;135(20):1961-6

Karlsson, H., Lukkarinen, M., Korhonen, L., Karlsson, L., Tuulari, J. & Kataja, E-L. 2022. Stressin vaikutus aivoihin ja sairastuvuuteen eri ikäkausina. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2022;138(16):1411-7

Sajaniemi, N., Suhonen, E., Nislin, M., Mäkelä, J.E. 2015. Stressin säätely. Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin. Jyväskylä: PS-kustannus

terveys stressi palautuminen
Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *