Miten vähentää kiirettä ja arjen hässäkkää?

Kiire on siitä jännä kaveri, että sitä harvoin kutsuu kotiinsa, mutta silti se saattaa livahtaa kylään kuin huomaamatta. En ole muistaakseni ikinä lukenut mitään ajanhallintaoppaita, koska jo pelkkä sana ajanhallinta kuulostaa korviini niin puisevalle. Sen sijaan olen kokeillut eri tapoja, joilla hidastaa arjen tempoa ja karsia ylimääräistä hässäkkää pois. Näistä kaikkein toimivimpia ovat omalla kohdallani olleet yksinkertaistamisen tai minimalismin käyttäminen apuna sekä sujuvien toimintapojen etsiminen.

Etsi oman elämäsi aikasyöpöt

Jokaisella on oma musta aukkonsa, mihin aika tuntuu häviävän kuin itsestään. Yhdellä se on jatkuva puhelimen selaaminen, toisella siivoaminen tai tavaroiden etsiminen ja kolmannella pitkät työpäivät tai lasten harrasterumba.

Työpaikalla sähköpostit voivat olla melkoinen aikavaras ja henkisen energian imukuppi. Sähköpostin tai facebookin vilkuiluun voi asettaa itselleen rajat. Sovi itsesi kanssa, että luet sähköpostin vaikka vain kaksi tai kolme kertaa päivässä. Tai että kun teet jotain työtehtävää, suljet sähköpostin siksi ajaksi. Vaikka nämä asiat eivät vähennä sinänsä sähköpostin määrää, ne auttavat keskittymään ja vähentävät hyppimistä tehtävästä toiseen.

Yksi asia, joihin ehkä useimmilla meistä voi vierähtää aikaa yllättävän paljon, on uusien tavaroiden hankkimiseen ja niistä koituviin muihin asioihin käyttämämme aika.

Tavaraan saa hukkumaan aikaa esimerkiksi näin:

• tavaran hankkimisen suunnitteluun (esim. nettikauppojen selaus).
• tavaran hankkimiseen.
• tavaran hankkimiseen tarvittavan rahan ansaitsemiseen.
• tavaran säilömiseen (=asuinneliöt) tarvittavan rahan ansaitsemiseen.
• tavaran huoltamiseen, järjestelemiseen, etsimiseen.
• miellyttävien vaatteiden etsimiseen vaatekaapista.

Näihin asioihin saattaa yllättäen kulua aikaa joka viikko tai jopa joka päivä. Tavaran hankkiminen tai sen metsästämiseen kulutettu aika ei missään nimessä ole huono asia sinänsä. Kun hankinta on tehty tarpeeseen ja huolella valittu, se tuskin jää kaapin perälle unohduksiin.

Karsi aikasyöppöjä ja etsi sujuvia toimintapoja

Kun olet tunnistanut omia aikasyöppöjäsi tai ylipäätään listannut asioita, joihin kulutat aikaasi, esitä itsellesi seuraavat kysymykset:

1. Kuinka paljon olen valmis kuluttamaan aikaani ja elämääni toimintaan X?

2. Mitä tapahtuisi, jos vähentäisin toimintaa X tai en tekisi sitä ollenkaan?

3. Kuinka voisin tehdä asian X mahdollisimman vaivattomasti, vähiten aikaa vievästi?

Näitä kysymyksiä kannattaa miettiä kaikessa rauhassa. Yhtäkkiä saattaa tajuta, että hetkinen. Enhän minä halua kuluttaa aikaani sovituskopeissa tai kauppakeskuksissa. En mielellään olisi niin useasti siivoamassa tavaroita paikoilleen. Enkä itse asiassa halua lukea jatkuvasti sähköpostia, istua pitkäpiimäisissä kokouksissa tai rullata päämäärättömästi netissä. Tekisin mieluummin jotain ihan muuta. 

Sujuvat toimintatavat auttavat etenkin silloin, kun kyseessä on välttämättömiä tehtäviä, joihin ei kuitenkaan haluaisi panostaa liian paljon aikaa ja energiaa. Aikasyöppöjen karsimisessa ja itselle sopivien toimintatapojen löytämisessä pääsee pitkälle kokeilemalla. Kokeile miltä tuntuu, jos et teekään jotain ei niin välttämätöntä asiaa. Kokeile erilaisia tapoja tehdä asiat. Kysy sen jälkeen itseltäsi, sujuvoittavatko uudet tavat arkea, vähenikö kiireen tuntu, paraniko keskittymiskyky?

Arjen pyörityksen imu voi olla todella vahva. Se voi olla niin vahva, että itse ei oikeastaan huomaa muuta, kuin jatkuvan kiireen tunnun. Joskus tämä kiireen tuntu tulee siitä, että meillä todella on liian monta asiaa menossa yhtä aikaa. Joskus taas kiireen tuntu voi tulla yksinkertaisesti siitä, että kiirehdimme, vaikka meillä olisi aivan tarpeeksi aikaa tehdä kaikki tarvittavat asiat. Kaikkein oleellisinta on havahtua siihen, että voimme itse vaikuttaa isoon osaan aikasyöpöistä.

Kuva: David Marcu