Stressin säätelyssä olennaista on rauhoittumisen taito

Takana on muutamia huonosti nukuttuja öitä. Olet väsynyt, mutta kun menet nukkumaan, jännitys saa väsymyksen haihtumaan. Mielen valtaa pelottava kysymys: Mitä jos en saa nukuttua kunnolla tänäkään yönä?

Olet kipeä ja oireesi ovat oudot, mutta et tiedä mikä sinua vaivaa. Ennen kuin menet lääkäriin, mielikuvituksesi on jo päätynyt mitä hurjimpiin diagnooseihin. Pelko ottaa ohjat, ja tunnet itsesi entistä sairaammaksi.

Sähköposti on täynnä lukemattomia viestejä ja tekemättömiä tehtäviä. Puhelin soi vähän väliä ja työkavereilla on pulmia, joihin he kaipaavat apuasi. Sinua revitään joka suuntaan yhtä aikaa ja työ alkaa tuntua hallitsemattomalta kaaokselta.

Kaikissa edellä kuvatuissa esimerkeissä kehosi stressitasot nousevat. Näissä tilanteissa oloa helpottaa huomattavasti taito rauhoittaa mieli ja keho.

Stressi tuntuu pelkona, jännittymisenä, kiihtymisenä

Stressi on hyvin kokonaisvaltaisesti mielen ja kehon yhteispeliä. Kun pelkäämme tai jännitämme, sympaattinen hermostomme valpastuu ja nostaa vireystasoamme. Jännittyneisyys pitää meitä hereillä, kun haluaisimme nukkua tai saa meidät pahoinvoivaksi ja pahentaa kipuamme.

Kehomme reaktio voi taas ruokkia entisestään pelkoajatuksiamme ja voimistaa stressireaktiota. Tämän noidankehän katkaisemiseksi tarvitaan keinoja rauhoittaa mieltä ja kehoa. Vaikka rauhoittuminen ei poista stressitekijää, se vie terävimmän kärjen pelolta, kivulta ja jännitykseltä ja antaa sitä kautta lisää voimavaroja tilanteeseen.

Keinoja rauhoittaa stressaantunut mieli ja keho

Hengitys ja tunnetilan muuttaminen

Ykköskeino saada kehon stressireaktio laskemaan, on keskittyä hengitykseen. Kun stressaamme, hengityksemme muuttuu lähes automaattisesti pinnalliseksi ja nopeaksi. Hengityksen muuttaminen rauhalliseksi ja uloshengitysten pidentäminen kutsuu kehon rauhoittumisreaktiosta vastaavaa parasympaattista hermostoa toimintaan. Joskus voi olla, että kun keho rauhoittuu hengityksen myötä, myös mielemme rauhoittuu. Aina hengitys ei kuitenkaan riitä rauhoittamaan villeinä juoksevia ajatuksiamme.

Jos pelkkä rauhallinen hengitys ei riitä, tarvitsemme sen kaveriksi ajatuksia tai mielikuvia, jotka rauhoittavat. Niiden houkutteleminen ei yleensä onnistu pelkällä järkipuheella.  Olen myös huomannut, että sellaisten sanontojen toisteleminen, kuin ei ole mitään hätää, ei aina auta. Sen sijaan vaikuttavampi keino voi olla esimerkiksi todella mieluisan muiston tai tietyn musiikin kautta houkutella esiin tunnetila, joka rauhoittaa ajatukset ja mielen. Kun kyseessä on tunne, paras keino vaikuttaa siihen on toinen tunne.

Huomion kiinnittäminen  ympäristöön

Kolmas keino, jota olen myös käyttänyt, on huomion kiinnittäminen ympäristöön silloin, kun pelkoajatukset yrittävät lietsoa liikaa. Kerron esimerkin viime kesältä.

Seisoin Berliinissä ruuhkaisessa metrossa. Tunnelma oli valmiiksi tiivis ja seuraavalta asemalta kyytiin nousi lisää ihmisiä. Tässä välissä mainittakoon, että olen ahtaan paikan kammoinen, joten oloni oli jo varsin epämiellyttävä. Metromatka jatkui ahtaassa ja lämpimässä, ja yhtäkkiä metron valot pimenivät hetkeksi. Ajatus tunneliin jumahtaneesta metrosta samalla, kun seisoisin ahtaassa ja hapettomassa metrossa, sai stressireaktioni voimistumaan. Tunsin, kuinka pelkoajatukseni saivat hengitykseni kiihtymään ja oloni entistä ahdistuneemmaksi.

Aivan edessäni seisoi pariskunta. Heillä oli kummallakin paljon koruja ja naisella kuviollinen vaatetus. Kiinnitin tietoisesti huomiotani heidän vaatteidensa ja korujensa yksityiskohtiin. Keskityin kaikella tarmolla tähän pariskuntaan ja yritin jopa kuvitella, millaista heidän elämänsä oli. Huomion kiinnittäminen johonkin muuhun kuin ahdistavaan tilanteeseen auttoi mieltäni ja sitä kautta myös kehoani rauhoittumaan sen verran, että selvisin huomattavasti paremmin ahdistavasta metromatkasta.

Huomion kiinnittämistä ympäristöön voi tehdä eri tavoin. Esimerkiksi kiireisen työpäivän keskellä voi rauhoittuminen tapahtua vaikka lyhyen kävelylenkin avulla kesken kaaoksen. Kävely yhdistettynä ympäristön tarkkailuun ja ulkoilmaan saa ajatuksemme ja kehomme tyyntymään.

Tilanteen hyväksyminen ja läsnäolo

Joskus tukalan tilanteen hyväksyminen rauhoittaa. Jos koko ajan taistelee vastaan, kehon voimavarat hupenevat taisteluun. Hyväksyminen on tietynlaista irti päästämistä, mutta ei luovuttamista. Se on nimenomaan rauhoittumista ja läsnäoloa tilanteessa. Ajatusta, että se mitä ei voi juuri nyt muuttaa tai poistaa, kannattaa hyväksyä ja elää läpi. Ja mitä rauhallisempana pystyy itsensä pitämään, sitä enemmän voimavaroja tilanteen läpi elämiseen jää.

Vaikka rauhoittumisen taito on tärkeää, pitkässä juoksussa ei kannata pohtia liikaa sitä, miten pystyisi sietämään tai hallitsemaan enemmän stressiä. Olennaisempaa on kiinnittää huomiota stressin varsinaisiin aiheuttajiin eli stressitekijöihin ja niiden vähentämiseen.

Lue myös: 

Miksi kehoa pitää rauhoittaa ja miten se tehdään?

Miksi rentoutuminen on terveyden kannalta niin tärkeää?

Kuva: Federico Beccari