Mitkä tekijät kuormittavat erityisherkkää työssä?

Työympäristöllä ja työn tekemisen tavoilla on suuri merkitys työhyvinvointiin. Erityisen merkityksellisiä ne ovat erityisherkälle, joka kuormittuu muita helpommin. Liian harvoin työnkuvia tai työympäristöjä on räätälöity niin, että ne sopisivat erilaisille työntekijöille. Räätälöinti ja muokkaaminen olisi kuitenkin ehdottomasti sekä työnantajan että työntekijän etu.

Voimme tavoitella vaikka mitä upeita visioita ja linjata strategioita. Mutta jos työntekijät ovat jatkuvasti kuormittuneita, loistavasta tuloksesta on turha haaveilla.

Erityisherkkien kohdalla jaksaminen ja kuormittuminen ovat työelämän erityisiä haasteita. Herkkä ihminen jaksaa tehdä paljon työtä, venyy ja on hyvin tunnollinen työntekijä ja kestää vaativiakin paineita, mutta herkkyys voi altistaa voimakkaalle väsymiselle. Esimiehen tehtävä on tällöin ottaa tämä henkilökohtaisena ominaisuutena huomioon esimerkiksi työn suunnittelussa ja mitoittamisessa. Jo työturvallisuuslaki velvoittaa tähän. (Erja Kemilä, psykoterapeutti, työ- ja organisaatiopsykologi)

Mikä väsyttää erityisherkän työssä?

Erityisherkät ovat tietysti keskenään erilaisia ja reagoivat eri voimakkuuksilla eri asioihin. Joitain yhteisiä kuormittavia tekijöitä kuitenkin löytyy.

1. Hälyiset tilat.

Jokaisen aivot kuormittuvat jatkuvasta hälinästä ja keskeytyksistä. Erityisherkälle hälyinen tila, kuten avokonttori, voi olla todella kuormittava tekijä. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että herkän ihmisen keho reagoi fysiologisesti herkemmin erilaisiin aistiärsykkeisiin. Siinä missä rauhoittavat luonnonäänet tai musiikki voivat tuntua erityisen hyviltä, kovat ja epämiellyttävät äänet tuntuvat erityisen pahalta.

Jos työn puolesta on mahdollista, etätyön tekemistä kannattaa harkita. Yksikin etätyöpäivä viikossa omassa rauhassa kotona voi tehdä ihmeitä etenkin, jos toimisto on hälyinen tai joudut jatkuvasti keskeytetyksi.

2. Liian tiukat aikataulut.

Koko ajan kiihtyvä työelämän tahti on herkälle hyvin kuormittavaa. On surullista ajatella, kuinka moni loistava työntekijä tipahtaa työelämän rattaiden kyydistä pois vain sen takia, että tahti on liian kova. Järjettömän tiukoista aikatauluista kärsivät tietenkin kaikki. Jos halutaan virkeitä ja luovia työntekijöitä, työtä pitäisi pystyä tekemään rauhassa. Jos työ on pelkkää juoksemista ja reagointia, mitään uutta, luovaa ja mullistavaa on turha odottaa syntyväksi. Sen sijaan käteen voi jäädä uupuneita työntekijöitä.

Herkän on erityisen tärkeää muistaa pitää aidosti rentouttavia ja palauttavia taukoja työn lomassa ja huolehtia palautumisesta työn jälkeen.

3. Mikromanagerointi ja pakotettu tiimityö.

Herkkä ihminen kärsii, jos hän ei saa tehdä itsenäisesti työtään. Mikromanagerointi eli se, että esimies vahtaa työntekoa tai kontrolloi sitä tarkasti, on varma tapa kuormittaa herkkää ihmistä. Erityisherkät työskentelevät parhaiten silloin, kun he saavat vaikuttaa tapoihinsa tehdä työtä ja saavat suunnitella oman työrytminsä. Jos esimies tai kollega kasaavat jatkuvasti odottamattomia töitä, joiden tekemisen aikatauluun ei voi vaikuttaa, kuormittuminen on erittäin todennäköistä.

Etenkin introvertit herkät kuormittuvat niin sanotusta pakotetusta tiimityöstä. Tällä tarkoitan sitä, että työt tehdään aina yhdessä eikä itsenäiselle, omassa rauhassa tehtävälle työlle ole tarpeeksi aikaa. Herkkä introvertti työskentelee parhaiten niin, että hän saa tehdä työnsä itsenäisesti, mutta käy sitten tarvittaessa tiimin tai esimiehen kanssa läpi tekemäänsä työtä ja saa siitä palautetta.

4. Työ, joka ei vastaa osaamista.

Herkkä kuormittuu erityisen paljon tilanteissa, joissa hän joutuu työtehtävässään ns. paniikkialueelle. Paniikkialue on epämukavuusalueen ulkopuolella oleva alue, jossa osaaminen ei riitä ja hallinnan tunne katoaa. Paniikkialueella kaikki energia menee sen miettimiseen, miten tilanteesta tai työtehtävästä selviytyy.

Yhtä lailla herkkä voi väsyä, jos työt ovat suurilta osin rutiinitöitä, jolloin omat kyvyt ja osaaminen eivät pääse käyttöön. Useimmat herkät ovat luovia ja voivat kaikkein parhaiten silloin, kun saavat käyttää luovuuttaan työssään. Tärkeää on myös, että työn kokee merkitykselliseksi ja omaa arvomaailmaa vastaavaksi.

Ylivireystilan ja kuormittumisen merkkejä

Erityisherkän kannattaa tarkkailla mahdollisia ylivireystilan merkkejä, jotta liiallista kuormittumista ei pääsisi syntymään. Elaine Aronin ja Heli Heiskasen mukaan ylivireystilan merkkejä ovat muun muassa:

• pulssin kohoaminen
• hengityksen muuttuminen pinnalliseksi
• ärsyyntyminen
• ylivilkas toiminta ja sähläys
• jännittäminen
• keskittymiskyvyn heikkeneminen
• epäolennaisuuksiin jumiutuminen
• ahdistuneisuus
• aivojen käyminen ylikierroksilla
• halu olla rauhassa, hiljaisuudessa ja ilman vaatimuksia

Liiallisesta kuormittumisesta ja orastavasta uupumuksesta kertovat samat merkit, kuin kenellä tahansa jatkuvasti stressaantuneella:

• vaikeudet nukahtaa, asiat pyörivät mielessä
• herääminen aamuyöllä
• äreys ja kärsivällisyyden väheneminen
• unohtelu
• ei jaksa ja malta kuunnella muiden esittämiä mielipiteitä
• niska-hartiaseudun lihasten jännittyminen
• närästys, ilmavaivat, suolistovaivat
• keskittymiskyvyn heikkeneminen
• töihin ryhtymisen vaikeus
• alakuloisuus ja alavireisyys
• mielihyvän ja mielenkiinnon häviäminen
• vetäytyminen omiin oloihin
• toivottomuus
• syyllisyyden tunteet
• itkahtelu ja maltin menettäminen herkästi

Käytä herkkyyttäsi vahvuutena työssäsi

Useimmilla herkillä ihmisillä on joitain yhteisiä vahvuuksia. Omia vahvuuksiaan kannattaa ehdottomasti pyrkiä valjastamaan käyttöön sekä työssä että vapaalla.

1. Olet todennäköisesti luova, ja olet kiinnostunut jostain taiteen muodosta.
2. Ymmärrät syvällisesti muita ihmisiä, ja sinulla on vahva empatiakyky.
3. Pystyt lukemaan tilanteita ja ilmapiiriä helposti ja rivien välistä.
4. Sinulla on hyvät ajattelutaidot ja kyky reflektoida jälkeenpäin omaa tekemistäsi.
5. Huomaat helposti yksityiskohtia ja virheitä.
6. Olet tunnollinen, ja haluat toimia oikeudenmukaisesti.
7. Pystyt syventymään ja keskittymään pitkiä aikoja, jos saat tehdä työtäsi rauhassa.

Mistä asioista sinä kuormitut työssäsi?

Lähteitä: 

Työterveyslaitoksen verkkolehti: Erityisherkkyys ei ole heikkoutta

Heli Heiskanen. Herkkyyden voima.

Kuva: Bench Accounting