Stressiä suorittamisesta? Testaa oletko tunnollinen suorittaja!
Oletko huomannut, että vaadit itseltäsi liikaa? Näin voi käydä, jos olet taipuvainen liialliseen tunnollisuuteen ja suorittamiseen. Kuinka moni alla olevista väittämistä pitää sinun kohdallasi paikkansa?
1. Minulla on niin paljon tehtävää, ettei aikaa liikene rentoutumiseen.
2. Tunnen olevani jatkuvan saavutus- ja suorituspaineen alaisena.
3. Ihmissuhteeni kärsivät, koska vaadin itseltäni niin paljon.
4. Terveyteni kärsii, koska painostan itseäni menestymään.
5. Tingin usein mielihyvästä ja onnellisuudesta täyttääkseni vaatimukset.
6. Ponnistelen pitääkseni lähes kaiken täydellisessä järjestyksessä.
7. Yritän aina parastani, riittävän hyvä ei kelpaa minulle.
8. Minun on hoidettava kaikki velvollisuuteni.
Kun tarpeeksi kauan ja paljon suorittaa, elämästä katoaa värit. Rentoutumisesta ja ilosta ei näy jälkeäkään. Viikonloput ja loma jatkuvat suorittamisena aikataulutettujen ohjelmien kanssa.
Voit pyristellä irti turhasta suorittamisesta. Kokeile seuraavaa:
1. Poista elämästäsi turhat velvollisuudet. Sinun ei tarvitse olla kaikessa mukana. Uskalla sanoa ei. Mitä tapahtuu, jos jätät jotain tekemättä tai kieltäydyt? Yleensä ei yhtään mitään. Jos pelkäät, että pahoitat jonkun mielen, voit kieltäytyä pehmein sanoin kuten en tällä kertaa halua/voi hoitaa tätä asiaa. Lue myös lista omista oikeuksistasi.
2. Muistele, mistä asioista olet joskus kokenut iloa. Missä tilanteissa olet tuntenut itsesi täysin rentoutuneeksi? Lisää näitä asioita elämääsi vähitellen. Varo, että et ala suorittamaan mukavia asioita. Lisää siis vain sen verran iloa tuottavia asioita, että saat oikeasti niistä mielihyvää.
Eroa on silläkin, suorittaako vai saako asioita aikaiseksi. Jälkimmäinen on positiivisen psykologian tutkijoiden keskuudessa todettu yhdeksi hyvinvointia lisääväksi asiaksi, ja allekirjoitan sen täysin. Suorittamisen voisi sen sijaan ajatella olevan jotain mitä tehdään, koska niin kuuluu tehdä tai niin pitäisi tehdä. Jos ei ole tutustunut kunnolla itseensä ja omiin arvoihinsa, elämä voi notkahtaa suorittamisen puolelle. Tiedän, koska kokemusta on. Suorittaminen eroaa aikaansaamisesta myös sillä tavoin, että suorittamiseen liittyy usein tämä ajatus: Mitä muut minusta ajattelevat? Onko koti tarpeeksi siisti tai hieno muiden silmille? Olenko saavuttanut sen, mitä vanhempani/sukuni toivovat tai odottavat? Olenko tarpeeksi sitä ja tätä, jotta tulen hyväksytyksi?
Suorittamisen muuttaminen aikaansaamiseksi käy siten, että elää omien arvojensa mukaisesti ja edistää itselle tärkeitä asioita.
Asioiden eteen on paljon mukavampi nähdä vaivaa, kun kyse ei ole tyhjästä suorittamisesta. Huomasin tämän konkreettisesti opiskellessani. Minulla oli opiskeluaikana vaihe, jolloin opiskelut eivät kiinnostaneet yhtään, ja jokainen tentti oli tervanjuontia. Juuri kun olin heittämässä hanskat tiskiin, löysin kipinän ja aidon halun, jota voisi kutsua myös sisäiseksi motivaatioksi. Opiskelu muuttui kertaheitolla mielekkääksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Ja kun suorittaminen oli muuttunut aikaansaamiseksi, töitä oli paljon mukavampi paiskia.
(Väittämät Räisäsen ja Lestisen kirjasta Kyllin hyvä. Ole viisaasti itsekäs.)