Mitä stressitriggerit ovat ja mitä niille voisi tehdä?

Äänensävy muuttuu kireäksi, kulmakarvat kurtistuvat, katson kasvoja ja tunnen, kuinka sykkeeni nousee, jähmetyn. En pelkää häntä, mutta tunnen pelon. Lihakseni jännittyvät, olen tietoinen jokaisesta tekemästäni liikkeestä. Miksi mieleni ja ruumiini huutavat vaaraa, vaikka mitään hätää ei ole?

Mitä stressitriggerit ovat?

Hermostomme skannaa jatkuvasti sitä, onko tilanne ja ympäristö turvallinen vai ei. Stressitriggerit ovat jotain sellaista, joka saa hermostomme laukaisemaan stressireaktion automaattisesti huolimatta siitä, onko kyseessä aito vaaratilanne vai ei.

Stressitriggerit ovat yleensä syntyneet jossain aiemmin sattuneessa tilanteessa, jossa olemme kohdanneet jonkinlaista uhkaa ja pelkoa eli ne ovat syntyneet tarpeeseen. Tehokas pelkojärjestelmä on painanut mieleen merkit, joista voi jatkossa tunnistaa samanlaisen vaaran. Myöhemmin triggerit saattavat kuitenkin muodostua turhiksi hälytyksen aiheuttajiksi, sillä ne laukaisevat stressireaktion tilanteissa, jotka muistuttavat aiemmin tapahtunutta, mutta missä todellista vaaraa ei enää ole.

Stressitriggereitä voivat olla lähes mitkä tahansa vihjeet, jotka muistuttavat aiemmasta pelottavasta tilanteesta. Jos tilanne on liittynyt toiseen ihmiseen, triggereinä voivat toimia esimerkiksi äänensävyt, kasvonpiirteet, ilmeet ja muu elekieli. Olen esimerkiksi itse aiemmin triggeröitynyt vihamielisen oloisista ihmisistä. Olin kehittänyt niin herkän ”vihatutkan”, että jo hienovaraisimmatkin vihjeet saivat kehoni siirtymään salamannopeasti stressitilaan. Kehoni ja mieleni tulkitsivat tilanteen uhkaavaksi tietyt triggerit havaittuaan, sillä ne muistuttivat aiemmin tapahtuneista pelottavista tilanteista.

Jos triggeröityminen liittyy johonkin lapsena koettuun pelkoon, reaktio voi olla niin voimakas, että ikään kuin putoamme siihen tunne- ja olotilaan, joka meillä lapsena oli. Muistan erään kerran kun olin tilanteessa, jossa en voinut paeta ihmistä, joka viestitti suoraan vihamielisyyttä minua kohtaan. Hätäännyin, suustani pääsi joitain tilanteeseen sopimattomia sammakoita. Kaikkein erikoisinta oli se mitä tapahtui, kun tilanne oli ohi ja olin yksin. Itkin ja tärisin, ja vaikka mitään hätää ei ollut, en saanut itkuani loppumaan, kehoni oli kuin kauhun vallassa. Reaktioni oli suhteettoman iso tilanteeseen nähden.  Jälkikäteen tietenkin ymmärsin, että tilanne oli toiminut stressitriggerinä ja ”pudottanut” minut johonkin aiemmin kokemaani.

Mitä stressitriggereille voisi tehdä?

Stressitriggereistä on hyvä tulla tietoiseksi etenkin, jos kehon stressireaktio syttyy usein turhien hälytysten johdosta tai kehomielen reaktio on kohtuuttoman suuri tilanteeseen nähden. Jos triggeröitymisen taustalla on vakavia traumoja, traumoihin perehtyneen ammattilaisen apu on todennäköisesti tarpeen.

Näitä keinoja voi kokeilla, jos huomaa stressitriggereitä itsessään:

1. Kiinnitä huomiota millaisissa tilanteissa stressitriggereitä esiintyy, mikä stressireaktion laukaisee. Huomaatko jonkin saman kaavan toistuvan?

2. Muistatko millaisessa tilanteessa ja milloin olet ensimmäistä kertaa kokenut sellaista, johon stressitiriggerit liittyvät? Tilanteen taustalla on aina pelko, mutta siihen on voinut liittyä myös muita tunteita, esimerkiksi häpeää.

3. Kun tiedostat millaiset asiat stressitriggereinä toimivat ja tiedät, että tilanteisiin ei liity vaaraa, voit kokeilla alla olevaa seuraavan kerran, kun tilanne on päällä:

• Rauhoita ensin hermostosi pidentämällä reilusti uloshengityksiä. Tunne jalkapohjasi lattiaa vasten. Voit myös kiinnittää huomiosi johonkin esineeseen ympäristössäsi.
• Voit sanoittaa itsellesi tilannetta ajattelemalla tai ääneen: Koen pelkoa, koska tämä tilanne muistuttaa minua xxx tapahtuneesta. Tässä tilanteessa minulla ei kuitenkaan ole mitään hätää, olen turvassa.

Tällä tavalla opetat pikku hiljaa stressijärjestelmällesi, että tilanteeseen ei liity vaaraa. Tämä edellyttää kuitenkin useita toistoja. Itseä ja omia reaktioitaan kohtaan kannattaa olla erityisen myötätuntoinen, kun on harjoittelemassa.

Tunnen edelleen epämiellyttävänä tilanteet, joissa aistin vihamielisyyttä. Nyt kuitenkin tiedän, miten voin sellaisissa tilanteissa toimia. Sen sijaan, että olen paennut, olen onnistunut jopa kertomaan jämäkästi siitä mitä tunnen ja mikä oma näkökulmani on. Onnistumiset ovat olleet tärkeitä etappeja, vaikka harjoittelen edelleen.

Lue myös

Energiaa vievät kohtaamiset ja rajojen asettamisia

Turvallinen ilmapiiri tukee hyvinvointia

Menneisyyden varjot kannattaa kohdata

Vaikeat tunteet voivat tuoda viestiä

Seuraa blogia Facebookissa

Kuva: Ross Sneddon