5.3.2023

Kasvuympäristö ja stressi (osa 3/3)

Tutkimuksista tiedetään, että kasvuympäristöllä on vaikutusta aikuisuuden hyvinvointiin ja kykyyn säädellä stressiä. Lapsuuden haitallinen stressi lisää riskiä sairastua tiettyihin fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin ja emotionaalisten tarpeiden laiminlyönti johtaa aikuisena usein haitallisiin skeemoihin eli tunnelukkoihin.

Mitä on lapsuuden haitallinen stressi?

Mikä tahansa lapsuudessa koettu stressi ei ole haitallista. Haitallista stressi on silloin, kun se on pitkäkestoista tai erityisen voimakasta tai useasta lähteestä tulevaa ja kun aikuisen tukea ei ole ollut tarpeeksi saatavilla. Aikuisen tuki on tärkein haitalliselta stressiltä suojaava tekijä. Muita puskureita lapsuuden haitalliseen stressiin voivat olla esimerkiksi kokemus omasta pystyvyydestä, ympäristön ennakoitavuus ja riittävä rauhallisuus ja hyvät sosiaaliset suhteet.

Haitallista stressiä tuottavista lapsuudenkokemuksista käytetään myös nimitystä ACE-kokemukset (Adverse Childhood Experiences). Mitä enemmän ACE-kokemuksia lapsuudessa on ollut ja mitä vähemmän aikuisen tukea ja muita suojaavia tekijöitä on ollut saatavilla, sitä suurempi riski on aikuisiällä kokea stressinsäätelyn ongelmia ja sairastua psyykkisiin ja fyysisiin sairauksiin.

ACE-kokemuksia ovat muun muassa:

fyysisen, seksuaalisen tai henkisen väkivallan kohteeksi joutumista tai huolenpidosta osattomaksi jäämistä,
perheenjäsenen vakava sairastuminen, loukkaantuminen, kuoleminen tai itsemurhan yrittäminen,
perheenjäsenen joutuminen vankilaan,
vanhemman päihteiden ongelmakäyttö,
vanhempien keskinäisen väkivallan todistaminen
yhteyden menettäminen vanhempaan esimerkiksi eron seurauksena.

Jos kasvuympäristö viestittää turvattomuutta, lapsen uhkaa prosessoivat hermoverkot saattavat
vahvistua liikaa. Tällöin kehittyviin aivoihin voi muodostua yliherkkyys stressille ja stressijärjestelmä voi olla herkempi kuormitukselle myös aikuisena.

Emotionaalinen kipu tunnelukkojen taustalla

Ihmisellä on emotionaalisia ydintarpeita, kuten tarve turvalliseen suhteeseen hoivaajan kanssa ja tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi omine tunteineen ja tarpeineen. Jos emotionaalisia tarpeita laiminlyödään jatkuvasti, lapselle tai nuorelle voi muodostua haitallisia skeemoja eli tunnelukkoja. Aikuisena tunnelukot voivat aiheuttaa stressiä ja ongelmia ihmissuhteissa.

Liialliseen stressiin aikuisena yhdistyy usein vaativuuden tai uhrautumisen tunnelukko. Ikävien tunteiden ja tunnetarpeiden tukahduttaminen, liiallinen vaativuus itseä kohtaan ja pärjääminen viimeiseen asti ilman avun pyytämistä on ominaista näille tunnelukoille. Vaativuus, korostunut reippaus ja ylikriittisyys voivat näkyä esimerkiksi:

ajan ja tehokkuuden kanssa askarteluna, jatkuvana haluna saavuttaa enemmän,
jäykkinä sääntöinä ja elämän täyttävinä ”pakkoina” tai
perfektionismina, liiallisena yksityiskohtiin paneutumisena ja oman suoriutumisen aliarviointina.

Sairastuttavasta reippaudesta voivat kertoa esimerkiksi seuraavat väittämät:

Minulla on niin paljon tehtävää, että aikaa rentoutumiseen kunnolla ei jää.
Yritän pitää lähes kaiken täydellisessä järjestyksessä.
Minun on täytettävä kaikki velvollisuuteni.
Ihmissuhteeni kärsivät, koska vaadin itseltäni niin paljon.
Terveyteni kärsii, koska painostan itseäni suoriutumaan hyvin ja menestymään.
Kun teen virheen, ansaitsen ankaraa arvostelua.
Tunnen olevani jatkuvan saavutus- ja suorituspaineen alaisena.
Tingin mielihyvästä ja ilosta täyttääkseni vaatimukset.
Yritän aina parastani, riittävän hyvä ei kelpaa minulle
Otan jatkuvasti paineita siitä, että saan asiat hoidetuksi.
Yritän pärjätä itse, pyydän harvoin apua.
Minulla on usein kiire.

Mitä voi tehdä aikuisena?

Emotionaalisen kivun synnyttämien tunnelukkojen tiedostaminen ja niistä johtuvien ajatus- ja toimintamallien työstäminen voi tuoda ison avun, kuten myös herkistyneen stressijärjestelmän tasapainottaminen. Jos kasvuympäristöön on liittynyt vakavia traumoja, terapia voi olla tarpeen.

Voit työstää mitä tahansa tunnelukkoa Mielenterveystalo.fi -sivuston tunnelukkojen omahoito-ohjelmalla.

Voit kokeilla seuraavaa lyhyttä kehollista harjoitusta:

Vagus Nerve Reset To Release Trauma Stored In The Body (harjoitus alkaa videon kohdasta 1:20)

Voit huomioida, oletko toistuvasti ylivireystilassa ja valita keinoja hermostosi rauhoittamiseen. Alla olevista blogiteksteistä löydät joitain keinoja, joita voi kokeilla:

Tunnista ylivireystilan merkit (+keinoja sen rauhoittamiseen)

Pitkäaikainen stressi häiritsee elimistön tasapainoa

Voit myös kokeilla vaikeiden tunteiden kohtaamiseen ja vapauttamiseen ja kehon rentouttamiseen EFT-menetelmää.

Lue myös

Vaietut kokemukset ja tunnetaakat stressin lähteenä

Aina ei tarvitse pärjätä yksin

Stressiherkkyys on stressijärjestelmän herkkyyttä

Henkinen taakka voi kulkea ketjuna yli sukupolvien

Seuraa blogia Facebookissa