AKTIIVITREENAAJA VAIN SAIRASTAA ENEMMÄN?
Kaupallinen yhteistyö: Actimel
Flunssa iskee ja tuntuu kestävän ikuisuuden. Hyvä treenimeno tuppaa TAAS katkeamaan, ja jumppamonot vaihtuvatkin villasukkiin. Niinhän sitä usein luullaan, että kun pidät itsestäsi huolta ja urheilet paljon, niin vastustuskyky olisi myös muovautunut oikein teräksiseksi. Noot. Näinhän se ei usein juurikaan mene. Hyvä peruskunto ja liikkuminen auttaa toki terästämään oman koneiston puolustusmekanismejä pöpöjen joukkohyökkäyksiä vastaan, mutta siinä vaiheessa, kun aletaan paukuttamaan yhä kovempaa ja fyysisesti hurjempaa treeniä, niin homma immuunijärjestelmän puolesta lähtee harmi kyllä luisumaan alamäkeen. Tämä jos jokin vasta pistääkin kovaa ja kehityksen nälkäistä treenaajaa harmittamaan!
Kovalla fyysisellä rasituksella oleva keho ei ole se parhain ase sairastumista vastaan, ja kun tähän päälle isketään myös kaikki arjessa pörräävä henkinen stressi, niin kyllähän siinä on jo ihan tarpeeksi palaa purtavanaan koko keholla. Tavoitteellisesti lujaa treenaava jantteri on siis todellinen pöpörysä, ja eikä tätä edesauta sitä, että pörrätään treenimestoilla ristiin rastiin lähmäisiä käsipainoja ja treenivempaimia käpälöidessä. No mikä tässä neuvoksi? Poppaskonsteja, valkosipulia ja iltarukouksia? Kovan treenin vaihtaminen kokonaan villasukkien kudontaan ja rauhalliseen pitsinnypläykseen?
Onko ravinnolla merkitystä tässä?
Treenin hylkääminen ei nyt tuskin kenellekään tule varteenotettavaksi vaihtoehdoksi, eikä siihen kannata kenenkään vain pöpöjen välttämiseksi lähteä. Ravinnon puolella voidaan kuitenkin tehdä ja paljon, sillä vatsa ja suolisto on yksi merkittävimmistä vastustuskyvyn suojakilvistä ihmiskehossa. Sieltä navan takaa katseilta piilosta löytyykin se suurin ase pöpöjä vastaan eli kehon oma bakteerikanta. Se miten siihen voidaan vaikuttaa vaatii jatkuvaa pitkäjänteistä työtä, eikä yksi terveyssmoothie tai marjapussi viikossa tähän auta, jos kokonaiskuva ei ole kunnossa.
Ensinnäkin yksi isoimmista oikeista kuningastekijöistä on se riittävän sapuskan nauttiminen. Kun fyysinen vääntö on hurjaa (hellurei hellurei), niin keho tarvitsee niitä kaloreita koneeseen tästä palautuakseen. Riittävän energiansaannin jälkeen etenkin se riittävä hiilihydraatin mussuttaminen on todella kova ase kortisolitasojen (stressihormoonien) pitämiseen inhimillisellä tasolla kovimman treenimenon ympärillä. Ja tästä fiksuimmat voivatkin laskea yhteen yks plus yks, että se jatkuva kiinteytymisen tavoittelu ja rasvan tiristäminen varsinkin pidemmällä tähtäimellä ei myöskään luonnollisesti ole otollisinta puolustuskyvyn terästämiseen vaan päinvastoin. Safkaa siis huuleen ja lenssut niskalenkkiotteella kuriin!
Miten ravinnolla voi vaikuttaa vastustuskykyyn?
Miten muuten sitä vastustuskykyä voisi sitten kovastakin treenimeiningistä huolimatta buustata ravinnon osalta? Pistetään tähän tiivistetysti osuva checklist oikeasti osuvista toimenpiteistä jo edellä mainitut seikat mukaanlukien:
- Syö ihan ekana päivittäin riittävästi. Kitukaloreilla porskuttelu ei tässäkään asiassa ihan oikeasti toimi ja heikentää koneiston kykyä pysyä terveenä. Popsittu riittävä kalorimäärä on siis ravinnon osalta ensisijainen asia.
- Panosta hiilareiden saantiin varsinkin kovimpien treenijaksojen aikaan.
- Vältä tarpeettoman pitkiä tai rajuja kropan kiristelytalkoita.
- Ime kiduksiisi kuiturikasta ja antioksidanttipitoista sapuskaa. Kuidut toimivat sen vastustuskyvylle tärkeän hyvän bakteerikannan ravintona (auttaa lisääntymään) ja antioksidantit tasaavat kehon tulehdustilaa.
- Älä pyri silti liian terveelliseen ruokavalioon, sillä se voi helposti johtaa liian alhaiseen energiansaantiin tai tarpeettomaan stressiin, jotka eivät ainakaan edesauta sitä terveenä pysymistä.
- Popsi sitä D-vitamiinilisää syksystä kevääseen asti täällä pohjoisen pimeydessä.
- Maitohappobakteereita sisältäviä sapuskoja säännöllisesti nauttimalla voidaan myös tutkitusti vahvistaa omaa bakteerikantaa, ja siten buustata vastustuskykyä, lieventää flunssan oireita sekä lyhentää lenssujen kestoa.
Jos myös käy niinkin köpelösti, että joudut sen antibioottikuurin lääkärin suosituksesta syystä tai toisesta kiskaisemaan, niin en voi kuin lämmöllä suositella siihen kylkeen laadukasta maitohappobakteerivahvistusta kuurin ajaksi sekä sen jälkeen vatsan oman bakteerikannan vahvistamiseksi ja palauttamiseksi. Antibioottikuurit tuppaavat hyvän hyvyydensä ohessa myös tuhoamaan niiden ilkeiden pöpöjen lisäksi vahingossa myös niitä omia hyviä bakteeriyksilöitä, joiden tuhoutuminen voi heikentää sitä vastustuskykyä ja aiheuttaa vatsavaivoja.
Tältä teemoilta aloitin jonkin aikaa sitten yhteistyön Actimelin kanssa, ja olenkin huitaissut nyt aamuisin jo pidemmän aikaa tehoavuksi putelin tätä juotavaa jugurttia, jota vihdoin saa myös sokeroimattomana versiona (propsit ja raikuva yläemma tuotekehitykselle). Jos ihan oikeasti totta puhutaan, niin ennakkoasenteena luulin, että Actimelin sisältö olisi huomattavasti “vajaavaisempi”, mutta ennen tähän pulkkaan hyppäämistä suorittamani perehtymisen ja tuotevertailujen pohjalta oli pakko todeta, että kyllähän tällä tarkenee. Minähän en meinaan kaikkeen joka juttuun lähde ja varsinkaan ravinnon osalta huuhaaseen usko. Mikään yksittäinen osio ei kuitenkaan aisoita pelasta, jos kokonaiskuva ei pelaa, mutta pienistä puroista kasvaa aina iso virta.
Yhdessä jugurttijuomaputelista löytyy 10 miljadia L. Casei-maitohappobakteeria sekä B6- ja D-vitskua, joista etenkin viimeisintä täällä perä-Pohjolassa ihan todentotta tarvitsee synkempään aikaan. Ei laisinkaan huono kombo vastustuskyvyn buustaamiseen, ja itsellä sain tästä osuvan avun myös äskettäin pakon vuoksi popsimani antibioottikuurin sivutuhoista yli pääsemiseen. Ainakaan hetkeen ei ole tullut otettua lenssua tai yhtäkään pöpöä, joten ainakin oma vastustuskyky taitaa olla tällä hetkellä iskussa. Tähän tuskin lienee yksiselitteistä syytä, mutta tuskin tästäkään on haittaa ollut.
Ja vaikka aamuisin tulee huitaistua siis huiviin tämä pieni puteli, mutta niin sinne hujahtaa paljon muutakin. Julkaisin eilen YouTuben puolelle vähän raotusta kulissien takaa, että mitä täällä Leivo(ksie)n residenssissä tapahtuu oikeasti arkiaamuisin. Miksi mies ei anna mun pedata sänkyä, ja mitä kumpikin meistä kokonaisuudessaan syö aamulla? Video löytyy tästä alta, joten pistähän spektaakkeli pyörimään!
Nyt siis huulet tötterölle ja videota toljottamaan, jollet sitä eilen vielä kerennyt tube-kanavaltani tsekata ensimmäisen 12 tuhannen muun joukossa, hah! Vahvana suosituksena tähän kylkeen myös iso lautasellinen maistuvaa sapuskaa sitä hyvin palvellutta kroppaa ja vastustuskykyä lataamaan. Stay strong, baby. Stay strong! 😉
Rautaisen vastustuskykyistä viikon puoltaväliä joka nassuun!
Edellinen juttuni:
7 x Hetket kun hävetti !
♥ SEURAA MINUA ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram
Snapchat: piiapajunen
Ihailtavan pirteä olet aamuisin. Vähän teillä on siistiä ja puhasta *kade* kuin sisustuslehdestä. Voisitte tarjota asuntoanne jonkin lehden sivuille näytiksi? Upea sänky ja sisustus. Ja olette niin ihana pari, aamuhalaus tekisi itsellekin hyvää nyt täytyy tyytyä Elis-kaniin ja pehmoleluun… Eikös aamulla olisi hyvä “tankata” valoa, mietin kun olit hämärässä. Teetkö töitä aina istuen vai seisten(istumisen haitat)? Ehdottomasti valmistaa aamupala valmiiksi kuten tuorepuuron olit tehnyt. Aamu+kiire kauhea yhdistelmä. Ja apua! Älä enää nuole sauvasekoitinta teki pahaa katsoa. Samanlainen video iltapuuhista(ainakin osa…)?
No kyllä tuo tuo eka 20 min menee vielä aika unessa, ja sitten lähtee silmät aukeamaan 😀 No ei meilläkään aina niin siistiä ole, ja toki raivasin isoimmat sotkut alta pois edellisenä iltana. 🙂 Katsotaan mitä seuraaville videoille tallentuu!
Yks juttu on myös se, että jos käy salilla jossa ei pyyhitä laitteita kunnolla niin voi olla että niitä bakteereja on ihan mukavasti 😀
Erittäin hyvä pointti!