Vaietut kokemukset ja tunnetaakat stressin lähteenä

Vaietut, käsittelemättömät kokemukset ja piiloon työnnetyt vaikeat tunteet ovat epämiellyttäviä, jonka vuoksi ne on helpompaa tukahduttaa kuin kohdata. Mutta mitä vahvemmin yritämme niitä peittää tai paeta, sitä todennäköisemmin ne aiheuttavat eri tavoin stressiä ja pahoinvointia.

Lapsuuden haitalliset kokemukset

Lapsuuden haitallisilla kokemuksilla tarkoitetaan jatkuvaa, toistuvaa tai äärimmäistä stressiä, jossa suojaavia tekijöitä, kuten aikuisen tukea, ei ole tarpeeksi saatavilla. Tällaisia kokemuksia voivat olla esimerkiksi fyysinen tai henkinen väkivalta, vanhempien päihteiden käyttö tai tietyt traumaattiset tapahtumat, kuten jonkun läheisen kuolema.

Henkinen väkivalta ei välttämättä näy ulospäin. Sitä voi olla vaikea tunnistaa, vaikka se jättää tunnekokemusten kautta jälkiä kehomieleen yhtä lailla kuin fyysinen väkivalta. Henkisen väkivallan muotoja ovat esimerkiksi mitätöinti, syyllistäminen, haukkuminen, kontrollointi, vähättely tai eri tavoin ivallinen tai vihamielinen viestintä.

Perheen sisällä voi myös asua sellaisia tunnekokemuksia ja taakkoja, joista vaietaan ja joita ei käsitellä millään tavoin. Tällaiset kokemukset kulkevat herkästi yli sukupolvien, jos ketjua ei katkaista. Piilotetut taakat eivät usein näy ulospäin, mutta ne tulevat esille perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa: tunteiden säätelyn tavoissa, olemisen muodoissa. Ne saattavat tehdä perheen ilmapiiristä sellaisen, jossa on kiellettyjä puheenaiheita ja vaiettuja tunteita, joita ei ole hyväksyttyä näyttää.

Yksityiskohdat eivät ole ratkaisevia

Ihmisen muisti ei ole kovin luotettava etenkään, kun kyse on hyvin kauan aikaa sitten tapahtuneista asioista. Emme välttämättä pysty muistamaan tilanteiden yksityiskohtia, mutta voimakkaat tunnekokemukset muistamme. Juuri tunnekokemukset ovat niitä, jotka ovat yhteydessä haitalliseen stressiin. Sillä, sanoiko joku tarkalleen ottaen ne sanat jotka muistamme, ei ole väliä. Merkitystä on sillä, mitä tilanteessa tunsimme.

Hyvin pienen lapsen mieli ei useinkaan muista haitallisia kokemuksia myöhemmin, mutta hänen kehonsa muistaa usein toistuvan stressin ja jännittämisen. Joskus varhaiset traumaattiset kokemukset saattavat pulpahdella myöhemmin esiin esimerkiksi painajaisunien muodossa tai erilaisina fyysisinä oireina, kuten ahdistuksena, paniikkihäiriönä tai masennuksena.

Oma voima takaisin

Menneisyyden tunnekokemukset voivat vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen. Ne saattavat lisätä stressiherkkyyttä ja tulla esille erilaisina psyykkisinä tai fyysisinä oireina.

Oman ja läheisten hyvinvoinnin vuoksi vaikeita tunnekokemuksia ei kannata lakaista maton alle. Se, missä elämäntilanteessa ja millä tavoin kohtaa ja käsittelee mahdollisia menneisyyden taakkojaan, on jokaiselle eri polku.

Yksi voi tarvita psykoterapiaa tai keskusteluapua, toinen hyötyy kehoterapioista, kolmas saattaa käsitellä taakat omalla tavallaan luonnon keskellä. Yleensä mitä traumaattisemmasta tai vahvemmasta kokemuksesta on kyse, sitä todennäköisemmin tarvitsee ulkopuolista apua.

Vaiettujen ja vaikeiden kokemusten työstäminen edellyttää pysähtymistä ja itsensä äärelle hiljentymistä. Tunnekokemusten kohtaaminen ja hyväksyminen voivat parhaimmillaan auttaa löytämään takaisin oman voiman sen sijaan, että uhriutuisi. Vaikeita tunnekokemuksia on myös iät ja ajat kanavoitu taiteeksi. Monet upeat teokset, olivat ne sitten kirjoja, kuvataidetta, musiikkia tai muuta taidemuotoa, olisivat jääneet tekemättä ilman vaikeiden tunteiden kohtaamista ja niiden kanavoimista itsestä ulos.

Lue myös:

Henkinen taakka voi kulkea ketjuna yli sukupolvien

Hyvät ja turvalliset ihmissuhteet vähentävät stressiä

Tunteiden tukahduttaminen voi sairastuttaa

Vigdis Hjorth: Perintötekijät (S&S)

Seuraa blogia Facebookissa

Kuva: Annie Spratt