Erityisherkkyys – ja mitä tekemistä sillä on stressin kanssa?

Olen kirjoittanut aiemminkin herkkyydestä ja sen kanssa elämisestä. Pidän siitä, että olen oppinut hyväksymään herkkyyteni ja ainakin jossain määrin oppinut käyttämään sitä vahvuutena. Jos en olisi herkkä, olisinkohan edes opetellut tuntemaan itseäni näin hyvin?

Suuri merkitys on ollut myös sillä, että olen opetellut tuntemaan omat kuormittavat tekijäni ja muokannut elämästäni ja ympäristöstäni sellaisen, jossa kuormittuminen ja palautuminen ovat edes suurimman osan ajasta jonkinlaisessa tasapainossa. Opeteltavaa toki riittää vielä.

Erityisherkkyys ja ylivireystila

Erityisherkkyys ei ole jotain, jota voi mieltä jumppaamalla vähentää tai jonka olemassaolosta voisi itse päättää. Erityisherkkyyteen liittyy hermoston virittyneisyys ja sitä kautta myös herkkyys stressille. Erityisherkän hermosto virittyy helpommin erilaisista tekijöistä ja herkän mieli ja keho kuormittuvat helpommin kuin ei-herkän.

Kuormittumista aiheuttavat ärsykkeet voivat olla sisäisiä tai ulkoisia. Sisäisiä ärsykkeitä ovat esimerkiksi huolet ja suorituspaineet, kipu, nälkä tai vaikka voimakkaasti koetut tunteet. Ulkoisia ärsykkeitä taas voivat olla äänet, ihmiset ja tunnelmat, työtehtävät, kofeiini tai vaikka tavarapaljous.

Tämän herkemmän virittymisen vuoksi erityisherkät ovat yleensä myös stressiherkempiä. Jos ylivireystila on jatkuvasti päällä, stressin oireet tulevat ennen pitkää pintaan. Elaine Aronin ja Heli Heiskasen mukaan ylivireystilan merkkejä ovat muun muassa:

• pulssin kohoaminen
• hengityksen muuttuminen pinnalliseksi
• ärsyyntyminen
• ylivilkas toiminta ja sähläys
• jännittäminen
• keskittymiskyvyn heikkeneminen
• epäolennaisuuksiin jumiutuminen
• ahdistuneisuus
• aivojen käyminen ylikierroksilla
• halu olla rauhassa, hiljaisuudessa ja ilman vaatimuksia

Huomioitavaa on, että aina ylivireystila ei johda yliaktiivisuuteen. Toisilla ylivireystila voi näyttäytyä väsymyksenä ja ajatusten katkeilemisena.

Erityisherkkyys ja tasapainon merkitys

Ylivireystilaa ei tarvitse liioitellusti vältellä. Liian suuri virikkeiden ja ärsykkeiden välttely voi turhaan johtaa tylsään ja liiankin tasaiseen elämään. Varmaan meidän jokaisen ihanneolotila on sellainen, jossa koemme olevamme energian suhteen jonkinasteisessa tasapainossa. Emme halua olla tylsistyneitä, mutta emme myöskään tahdo käydä liian kovilla kierroksilla. Tasapainossa elämisen ei tarvitse tarkoittaa myöskään jatkuvaa tasaista elämistä. Elämä on usein syklistä: välillä meno on kiivampaa, ja sitten taas rauhoitutaan.

Herkälle vireystilan säätely on tärkeää, koska kuormittumista ja stressaantumista tapahtuu helpommin. Jotta ylivireystila ei olisi jatkuva eikä kuormittumista tapahtuisi liikaa, tärkeintä olisi tunnistaa ne hetket ja tilanteet, joilloin virittyminen meinaa jäädä päälle turhan pitkäksi aikaa. Päivän aikana kannattaa tehdä huomioita omasta ylivireystilastaan ja mahdollisuuksien mukaan pitää pieniä taukoja. Pienet tauot voivat tarkoittaa vaikka tätä:

Kun huomaat olevasi ylivirittynyt (ks. edellä oleva lista), pysähdy ja hakeudu mahdollisuuksien mukaan rauhalliseen paikkaan. Minimoi äänet. Sulje silmät. Hengitä hetki rauhallisesti. Olennaista on, että karsit ympäriltäsi ärsykkeet ja rauhoitat hermostosi hengittämällä.

Mikä tahansa muu itselle luonteva keino rauhoittaa ylivireystila käy tietenkin yhtä hyvin. Joskus paras keino on tehdä itse ärsykkeelle jotain. Jos koti tai työhuone on kaaos ja keskittyminen häriintyy, nopea tavaroiden siistiminen voi olla sillä hetkellä avuksi.

Itsetuntemus avainasemassa

Erityisherkkyyden kanssa eläminen ja oman tasapainon löytäminen edellyttää itsetuntemusta. Jotta voisi ymmärtää, millaiseksi elinympäristöään kannattaa muokata ja mitä haluaa tehdä esimerkiksi työkseen, omat vahvuudet ja kuormittumisen lähteet kannattaa selvittää.

Mikään työ tai harrastus ei lisää sinänsä erityisherkän stressiä tai ole parempi kuin jokin toinen. Suurin osa erityisherkistä voi kuitenkin huonosti hälyisässä ympäristössä etenkin, jos siellä pitäisi pystyä keskittymään ja työskentelemään. Yhtä lailla työ, joka on jatkuva jännityksen lähde, ei välttämättä ole pitkässä juoksussa se soveliain. Paljon on kiinni myös siitä, kuinka hyvin pääsee palautumaan työn jälkeen.

Erityisherkkyys kannattaa kääntää omassa päässään vahvuudeksi ja pohtia esimerkiksi, miten käyttää omaa intuitiivisuuttaan ja empaattisuuttaan hyväksi. Erityisherkän elämää -sivuston kirjoittaja listaa myönteisiä ominaisuuksia, jotka suurimmalta osalta herkistä löytyy: 

• luovuus, out of the box -ajattelu
• kokonaisuuksien hahmottaminen, eri näkökulmien huomioiminen, riskien arvioiminen
• tarkkuus: yksityiskohtien, vivahteiden, mahdollisuuksien, heikkojen signaalien, ristiriitaisuuksien ja virheiden huomaaminen
• tunnollisuus ja kerralla kuntoon -toimintatapa
• alun suunnittelun jälkeen nopea toteuttaminen ja intohimoinen paneutuminen
• empaattisuus, ilmapiirin ja toisten tarpeiden vaistoaminen
• intuitio.

Jos aihe kiinnostaa enemmänkin, kannattaa tutustua Erityisherkän elämää -sivustoon.

Lue myös:

Herkkä tarvitsee aikaa ja tilaa latautua

Herkkyys on vahvuus ja mahdollisuus

Temperamentti on itsetuntemuksen ja stressinhallinnan ytimessä

Lähteet:

Heiskanen, H. Herkkyyden voima. Opas omannäköiseen elämään.

Aron, E.N. HSP. Erityisherkkä ihminen

Erityisherkän elämää -sivusto

Kuva: Jorige Kuzmaite