LUULETKO SYÖVÄSI TARPEEKSI HIILIHYDRAATTEJA?

Hiilari lihottaa. Hiilareita ei pitäisi syödä iltakuuden jälkeen. Vähähiilihydraattinen ruoka on terveellistä. Iltapalalla ei tarvita hiilareita. Leipä ei kuulu terveelliseen ruokavalioon. Whaat?! Tänään siis jatketaan hiilaripostaussarjaani, jonka käynnistin viime sunnuntain postauksella “Miten päästä eroon kitukaloreista ja säästöliekistä?”
Hiilihydraatti on mielestäni ehkä eniten väärinymmärretty markoravinne. Sitä pelätään aivan suotta, ja varsinkin monella naisella se herättää varsin ristiriitaisia tuntemuksia. Leipä ja pasta maistuisivat niin hirmuisen hyvälle, mutta niitä ei uskalleta syödä, koska ne eivät kuulu terveelliseen ruokavalioon ja lihottavat. Häh? Milloin tämä tapahtui?

Jos verrataan proteiinia, rasvaa ja hiilihydraattia keskenään, niin kyseisellä hetkellä ylimäärin syöty hiilihydraatti sentään pystyy varastoitumaan kehoon nopeaa ja tehokasta käyttötarkoitusta varten. Hiilihydraatti varastoituu tehokkaasti lihaksiin, ja odottaa siellä, että tarvitset sitä arkikulutuksessa tai tehokkaassa treenitykityksessä. Se on siis eräänlaista polttoainetta, eikä se humahda suoraan vararenkaaksi tursuamaan vyön yläpuolelta makkaroina pihalle.
Jos treenaat kovaa ja tavoitteellisesti, niin hiilareiden karttaminen ei pitäisi olla ravintofilosofiasi pohja vaan oikeastaan päinvastoin. Hiilihydraatit buustavat treenitehoja aika huolella sekä edesauttavat palautumistasi huomattavasti. Pelkkä proteiini ei saa jatkuvalla kovalla höykkyytyksellä lihaksiasi palautumaan, vaan siihen tarvitaan kylkeen aimoannos hiilihydraatteja. Jos tätä asiaa mietitään hetki järjellä, niin treenitehojen kasvaminen ja palautumisen tehostuminen tarkoittaa aika suoraan nopeampaa ja selkeämpää kehittymistä. Hiilareiden riittävä saanti on siis kropan muokkaamisesssa olennaisessa asemassa. Tämä koskee niin lihaskasvua kuin rasvanpolttoakin, sillä hiilareiden tuoman treenibuustin vuoksi pystyt myös rasvantiristelytalkoissa treenaamaan yleensä kovempaa ja tehokkaammin ja siten kuluttamaan enemmän.

Mistä ruuista sitten hiilihydraattia voisi popsia, ja kuinka paljon mikäkin hiilihydraatin lähde sisältää puhdasta hiilihydraattia? Tässä muutama esimerkki, paljonko 50 grammaa hiilihydraatteja näyttäisi eri lähteistä:

• 90g kaurahiutaleita
• 65g riisiä (paino kuivana)
• 4 ruispalaa tai paahtoleipää
• 2½ banaania
• 320g perunaa (noin 4½ keskikokoista perunaa)
• 600g mandariinia tai omenaa (kuorittuna)
• 240g kevytjäätelöä
• 60g karkkia

Yllättikö kenties joku? Ja kyllä, sen pienen 120 gramman minikarkkipussin hiilihydraattimäärän eteen saisit tuhota 180 grammaa kaurahiutaleita. Keitäpä niistä “kevyt iltapalapuuro”, niin saat lisäksi vielä kuituja, proteiinia ja hyviä rasvoja. Vieläkö 60 gramman puuroannos kuulostaa suurelta? 😉
Useampia “terveellisiä” ruokapäiväkirjoja lukeneena hieman harmittaa ihmisten käsitys ruoka-annostensa sisältämien hiilihydraattien määrästä ja olennaisuudesta. Se lämpimällä aterialla lautasella könöttävä yksinäinen peruna broilerin fileen kyljessä ei sisällä nimeksikään hiilihydraatteja lataamaan kroppaa päivän raskaaseen treeniin saati palautumaan juuri tapahtuneesta hurjasta fyysisestä höykkyytyksestä. Tämä yksi keskikokoinen peruna sisältävää siis huimat 11g hiilihydraattia, ja karkkivertausta käytäessäni saman määrän hiilihydraatteja saat syömällä yhden Vanhan auton. Riittäisikö se salmiakkiauto kropan palautumiseen ja kehittymiseen? Tuskin. Eikä se yksinäinen perunakaan.

 
Ai piru, kun rupesi tekemään vanhoja autoja…Heh! Noh, mutta ensi viikolla taas jatketaan hiilaripostaussarjan merkeissä siitä mihin tämän postauksen lopputulemana jäätiin, eli kuinka paljon sitä hiilihydraattia sitten pitäisi syödä päivän aikana. Pysykäähän kanavalla!

Huikeaa ja hiilarintäyteistä viikonloppua joka iikalle! Nam!

Vilkaise myös: Voiko olla fit, vaikka kropassa olisi läskiä?

Edellinen juttuni: Aktiivitreenaajan ikuiset hiusongelmat

♥  SEURAA MINUA  ♥
Bloglovin // Blogit.fi // Facebook // Instagram
Snapchat: piiapajunen