Yksinkertaista ympäristöäsi ja löydä ilo

Vuoden alku on tunnetusti uuden aikaa, jolloin tekee mieli aloittaa puhtaalta pöydältä. Halusin itsekin ravistella syksyn harmauden niskastani ja keskittyä energian lisäämiseen. Ensitöikseni intouduin karsimaan ylimääräistä tavaraa. Kovin suuresta mylläkästä ei ollut kyse, koska olen jo vuosia sitten tehnyt suurimmat tavaranpoistot. Siinä nakellessani tavaroita kiertoon mietin, että miten niitä on ylipäätään päässyt kertymään edes sen vertaa, ja miksi ne nyt ovat saamassa lähtöpassit? Eikö ideaali olisi, että yhden karsimiskierroksen jälkeen turhaa ei niin vain nurkkiin kerry?

Kyllä. Mutta nyt vasta ymmärrän, että samaa metodia, jolla saa kodin turhat tavarat raivattua kiertoon, täytyy käyttää myös uusia ostoksia tehdessä. Tähän ahaa-elämykseen tarvittiin Marie Kondon tunnettu KonMari-metodi. Olen nyrpistellyt KonMari-kirjan suuntaan, koska en ajatellut sen tuovan mitään uutta ihmeellistä ajatusta päähäni. Sen enempää kirjan sisältöä tässä avaamatta ja arvioimatta, olen yhtä mieltä näistä asioista Kondon kanssa:

– Turhan tavaran karsiminen vapauttaa energiaa.

– Säilytettäviä tavaroita tulee kohdella huolella.

– Mitään säännöstöä sen suhteen, minkä verran tavaraa olisi hyvä olla, ei ole.

– Monimutkaiset säilytysratkaisut ovat turhia.

– Karsiminen ja järjestyksen luominen eivät ole elämän tarkoitus (ellet ole ammattijärjestäjä).

Ja mikä on se avainajatus, jolla turhasta tavarasta hankkiudutaan eroon ja joka pidetään visusti mielessä uusia ostoksia tehdessä?

Ota tavara käteen, katso sitä ja kysy itseltäsi: Tuoko tämä tavara minulle iloa?

Kyse on siis intuitiosta ja tunnepohjaisesta ratkaisusta. Mitä enemmän alat järkeilemään (“mitä jos tarvitsen tätä vielä, tämä kyllä maksoi aika paljon, käytin tätä äskettäin jne.”), sitä varmemmin karsiminen ei tuota tulosta. Tätä nimenomaista ilokysymystä voi käyttää lähes tavaraan kuin tavaraan, pois lukien jotkin viralliset asiakirjat, jotka on säilytettävä. Jos vaikka katson neulaa ja lankaa (jotka eivät ole minulle mitään harrastusvälineitä) voin sanoa, että ne tuovat minulle iloa, koska voin niiden avulla korjata minulle iloa tuovia vaatteita.

Tavaroiden karsiminen tämän kysymyksen avulla on paitsi helppoa myös erittäin palkitsevaa, koska lopulta kodistasi löytyy vain sinulle iloa tuottavia tavaroita. Voihan olla, että suuri osa tavaroista ei tuota sinulle mitään iloa, jolloin viihdyt hyvin minimalistisessa omaisuudessa. Tai että löydät suuresta osasta tavaroistasi iloa tuottavia elementtejä, jolloin kotisi on runsaampi. Tällöinkin suosittelen järjestämään tavarat ja etsimään niille omat paikat.

Huomasin uusia juomalaseja hankkiessani konkreettisesti, että ilokysymys kannattaa esittää myös silloin, kun on ostamassa uutta. Näin kotiin ei kerry muuta, kuin iloa tuottavia asioita ja mitään suurraivauksia ei enää pitäisi joutua tekemään. Kaupassa hypistelin kolmea eri lasivaihtoehtoa. Yksi vaihtoehdoista oli kaikkein parhain, mutta laseja oli vain kaksi jäljellä eikä myyjä löytänyt hyllyistä lisää. Ajattelin ensin, että no ostan sitten noita toisia laseja. Kunnes tajusin esittää itselleni kysymyksen: Otin vuorotellen eri lasin käteen ja kysyin, tuottaako tämä minulle iloa? Sain aivan kristallin kirkkaan vastauksen ja halusin nimenomaan ne lasit, joita ei ollut kuin kaksi. Ajattelin, että kysyn vielä kerran myyjältä josko varastosta löytyisi. Ja löytyihän niitä. Olisin totta kai elellyt ihan mukavasti muidenkin lasien kanssa. Mutta tämä kysymys auttaa tekemään ratkaisun silloin, kun seisot kaupassa hikisenä, etkä osaa päättää otatko vai jätätkö.

Ja mitä tekemistä tavaran karsimisella on stressin kanssa? Vaikka mitä. Ensinnäkin uskon, että yksinkertaistaminen on yksi tärkeimmistä stressiä vähentävistä asioista tässä yltäkylläisyyden maailmassa. Ja kaikkein helpointa on aloittaa tavarasta. En ole kuullut keneltäkään, että tavaran vähentäminen olisi vienyt energiaa, vaan päinvastoin. Toiseksi se, että koti on helpompi pitää järjestyksessä ja että sieltä löytyy tavarat helposti, on tärkeä arjen hässäkkää vähentävä tekijä. Kolmanneksi, stressin parasta vastalääkettä on ilo. Kun elämme kuitenkin tavaroiden ympäröimänä, miksemme iloitsisi niistä?

Kuva on siskoni kangasvarastoista. Kuten näkyy, hän on Kondonsa lukenut 🙂