Tunteiden tukahduttaminen voi sairastuttaa

Muistatko lapsuudestasi tilanteita, joissa olisit halunnut itkeä, mutta sinua kiellettiin itkemästä? Tai jossa koit, että tulit kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti ja halusit kertoa siitä, mutta sinun käskettiin olla hiljaa? Entä oletko aikuisena ollut usein tilanteissa, joissa jätät kertomatta muille, miltä sinusta tuntuu jokin asia?

Tunteiden tukahduttaminen opitaan lapsena

Jos meillä ei ole ollut lapsena mahdollista tuoda esille kielteisiä tunteita, kuten vihaa, pettymystä, surua, on hyvin todennäköistä, että olemme oppineet nielemään vaikeat tunteet ja pitämään ne sisällämme. Jos meiltä on aina vaadittu reippautta ja pärjäämistä, pelkoa ja itkua ei ole siedetty. Tai jos on edellytetty kiltin lapsen roolia, vihan tunteet eivät ole kuuluneet siihen rooliin. Tällöin on todennäköistä, että aikuiset eivät ole sietäneet myöskään itsensä kohdalla pelkoa, vihaa tai muita vaikeita tunteita, eivätkä ole tienneet, mitä tällaisten tunteiden kanssa pitäisi tehdä.

Tunteilla on aina kehossamme biologinen vaste. Kun tunnemme vihaa, pelkoa, surua, myös kehomme reagoi siihen eri tavoin. Tunteiden tukahduttaminen ei poista kehomme reaktioita, päinvastoin. Kun tunteita tukahdutetaan, se pitkittää tunteeseen liittyvää kehon fysiologista reaktiota. Tunteiden tukahduttaminen on yhdistetty heikompaan immuunijärjestelmän toimintaan. Eräässä 17 vuoden seurantatutkimuksessa havaittiin, että vihan tukahduttaminen epäoikeudenmukaiseksi koetuissa tilanteissa oli yhteydessä muun muassa korkeaan verenpaineeseen ja aikaisempaan kuolleisuuteen.

Jos omia tunteita on joutunut peittämään ja piilottamaan kauan, voi olla, että tunteiden tunnistaminen on haastavaa. Asiat tai tilanteet saattavat tuntua yhdeltä epämääräiseltä ahdistavalta möykyltä, josta on vaikea erotella, mitä tunteita sen alle kätkeytyy. Esimerkiksi vihan tunteen alta voi löytyä joukko muita tunteita, kuten häpeää, riittämättömyyttä, epävarmuutta, arvottomuutta, pelkoa.

Tunteiden ilmaisua voi opetella

Neuropsykologi Heli Isomäen ja Nina Uusitalon mukaan aivojen limbisten osien eli ns. tunneaivojen välittämä tiedon kulku aivojen eri osien välillä on yksi tärkeimmistä edellytyksistä hyvinvoinnille. Tunneaivot vaikuttavat ajatteluumme ja toimintaamme, ja aivojen kuorikerroksessa sijaitsevat ns. järkiaivot vastaavat toiminnan ohjaamisesta ja tunteiden säätelystä. Järkiaivoihin kuuluva aivokuoren etuotsalohko kehittyy yli 20 ikävuoteen asti, jonka takia lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisen apua tunteiden säätelyssä. Aikuisenakin voimme auttaa toistemme tunteiden säätelyä siten, että kohtaamme, kannustamme ja tuemme toinen toisiamme.

Jos yhteys järkiaivojen ja tunneaivojen välillä ei toimi sujuvasti, voi tunneaivojen viestit olla hankalasti tulkittavia tai ne tulevat esille fyysisinä oireina, kuten päänsärkynä tai erilaisina kiputiloina. Fyysiset oireet voivat kertoa siitä, että tunneaivot yrittävät viestiä epätasapainosta, kuten liiallisesta stressistä tai käsittelemättömästä traumasta.

Tunteiden kohtaamista, säätelyä ja ilmaisua voi kuitenkin opetella. Ensimmäinen askel on yrittää tunnistaa tunne tai sen taustalla oleva kehon tuntemus.

1. Pysähdy ja tunnustele.

Kun tunnet ahdistusta, jännitystä, pelkoa, ärsyyntymistä tai muuta vaikeaa tunnetta, pysähdy ja tunnustele: Missä kohtaa kehoa tunne tuntuu? Ovatko hartiat jännittyneet ja nousseet korviin? Puretko hampaita tiukasti yhteen? Hengitä muutama syvä henkäys ja päästä jännittyneet kohdat kehossa rennoksi.

Jos et tunnista tunnetta, voit myös tarkkailla kehosi tuntemuksia. Kun huomaat jännittyväsi tai havaitset kireyksiä kehossasi pohdi, mitä äsken tapahtui tai mitä tapahtumia elämässäsi on hiljattain ollut. Mikä saa kehosi reagoimaan?

2. Hyväksy tunne ja anna sen olla.

Hengitä rauhallisesti, kiinnitä huomiosi eri aistiesi kautta ympäristöösi.  Hyväksy se mitä tunnet, tunteesta ei tarvitse pyristellä eroon, mikään tunne ei kestä loputtomiin.

Jos tunnistat tunteen, voit sanallistaa sen itsellesi.

Olen tosi vihainen, kun…

Tuntuu pahalta, että…

Pelkään sitä, että…

Sanallistamalla aktivoit tunteiden säätelystä vastaavan aivokuoren etuotsalohkon.

Pikku hiljaa voit opetella sanallistamaan omia tunteita myös muille. Kertomalla rauhallisesti, mutta selvästi, miltä tilanne tai asia tuntuu, et niele ja tukahduta tunteitasi. Samalla toinen ihminen saa mahdollisuuden oppia ymmärtämään ja tuntemaan sinua paremmin.

Lue myös:

Huolehditko muiden hyvinvoinnista itsesi kustannuksella?

Seuraa blogia Facebookissa

Lähteinä käytetty: Isomäki & Uusitalo. Aivotaidot. Käytä päätäsi paremmin. 

Kuva: Dmitry Ratushny