Voiko stressi tarttua?

Kyllä voi. Kielteiset tunteet saattavat tarttua vielä hieman herkemmin kuin myönteiset tunteet. Syyksi stressin tarttumiselle on tutkimuksissa todettu se, että ihmisillä on tiedostamattaan taipumus jäljitellä toistensa ilmeitä, eleitä ja muuta kehonkieltä ja sitä kautta virittyä toisen ihmisen tunnetiloihin. Aivoissamme on peilisoluiksi kutsuttuja hermosoluja, jotka reagoivat vuorovaikutuksessa toisen henkilön ääniin, ilmeisiin ja eleisiin. Stressin siirtyminen ihmiseltä toiselle onkin herkimmillään kasvotusten tapahtuvassa vuorovaikutuksessa.

Stressi tarttuu myös niin, että tietoisesti myötäelämme toisen ahdistavia tunteita. Jos jatkuvasti kuuntelemme stressaantuneen työkaverin kyynistä asennoitumista työhönsä, saattaa omatkin stressitasomme nousta. Eräässä tutkimuksessa teho-osaston sairaanhoitajien työuupumusta vahvimmin selittävä tekijä oli se, kuinka uupuneeksi sairaanhoitaja arvioi työkaverinsa. Työstressiin ei siis vaikutta pelkästään oman työn rasittavuus vaan myös toisten stressitasot.  Stressi voi tarttua myös epäsuorasti jopa niin, että puolison työpaikallaan kokema stressi siirtyy kotiin ja sieltä edelleen toisen puolison töihin.

Jokainen vanhempi tietää, kuinka helposti oma stressi voi siirtyä lapselle. Kun aamulla pitäisi päästä ovesta ulos, eikä toinen saa vaatteita puettua tai vitkuttelee muilla tavoin, oma tunnekäyrä alkaa helposti tykyttämään punaisen puolella. Jos tällaisessa tilanteessa päästää stressin valloilleen, tilanne vain hankaloituu, koska lapsi reagoi stressiin myös stressillä.

Stressi ei onneksi aina automaattisesti siirry ihmisestä toiseen. Stressin tarttumiseen vaikuttavat yksilölliset ominaisuudet, kommunikoinnin määrä ja laatu. Sekin vaikuttaa, kuinka stressaantunut jo valmiiksi on.

Stressin tarttumisen ehkäisijänä ja puskurina hyvät stressinhallintakeinot ovat kultaa.

Kun osaa säädellä stressiään ja on tietoinen tunteistaan, stressinhallintakeinot voivat toimia ikään kuin sosiaalisena stressinhallintana ja pysäyttää stressin siirtymisen. Käytännössä se voi tapahtua vaikka niin, että kun huomaa toisen käyvän kierroksilla, yrittää itse pysyä mahdollisimman rauhallisena. Samalla voi kiinnittää huomiota siihen, että tulee hengittäneeksi rauhallisesti. Siis yhtä lailla kuin stressaantuneen eleet ja tunteet tarttuvat, myös rauhallisen ihmisen elekieli tarttuu.

Stressin tarttuminen ei tarkoita sitä, että omasta pahasta olosta ei pitäisi puhua läheisten tai kollegoiden kanssa. Kyllä saa ja kannattaakin, mutta samalla on tärkeää yrittää kiinnittää  myös stressin syihin ja stressin säätelyyn huomiota.

Lähteenä käytetty kirjaa Kaikkea stressistä. Työterveyslaitos.

Kuva: Justin Leibow