Ujous ei ole valinta

Muistan kyselevät aikuiset, jotka halusivat vastauksia. Reippaita lauseita ja ryhdikästä olemusta, joita en pystynyt antamaan. Olin hiljaa, nyökkäsin tai pudistelin päätäni jos jotain kysyttiin. Ehkä sain pakotettua irrallisen sanan suustani epävarmalla, tuskin kuuluvalla äänellä. Kun aikuiset keskustelivat keskenään, rentouduin.

Mitä ujous on?

Ujous on synnynnäinen temperamenttipiirre, ja temperamenttipiirteet ovat osa neurobiologiaamme. Se että joku syntyy ujoksi, ei ole hänen valinta. Ujojen mantelitumake reagoi voimakkaammin uusissa ja vieraissa tilanteissa, kuin ei-ujojen. Samoin kortisolin nousu on voimakkaampaa. Sille että ujo hiljenee tai salpaantuu hetkeksi vieraassa tilanteessa, on siis biologinen pohja.

Jos lapsen mieleen tatuoidaan jo pienestä pitäen, että hän on ujo, se voi pidemmän päälle muodostua turhaksi kahleeksi. Ujouden voi ottaa huomioon lapsessa ilman, että tätä piirrettä hänelle jatkuvasti toistetaan.

Kun ujo lapsi on hiljaa jotain kysyttäessä, se ei tarkoita, ettei hän kuulisi ja ymmärtäisi. Kysymystä ei kannata esittää kolmeen kertaan ääntä aina hieman korottaen ja vastausta vaatien. Tällä keinolla ujo lapsi salpaantuu entistä enemmän. Sen sijaan huomion voi kiinnittää hetkeksi toisaalle kuin ujoon, jolloin hän pystyy hieman rentoutumaan. Jännittävässä tilanteessa ujo lapsi tarvitsee yleensä hieman aikaa kontaktin ottamiseen.

Keskitytään onnistumisiin ja vahvuuksiin

Vaikka ujous on synnynnäinen piirre, se ei tarkoita, että ujojen ihmisten kannattaisi vältellä vieraita ja jännittäviä tilanteita. Jännittäviin tilanteisiin menemisen pitäisi kuitenkin tapahtua hyvin pienin askelin. Puskeminen liian jännittävään tilanteeseen aiheuttaa ujolle pahimmillaan suuren stressin mielen ja kehon tasolla, josta ei ole muuta kuin haittaa.

Kun ujo saa niin pieniä kynnyksiä ylitettäväksi, että hän onnistuu ylittämään ne jännityksestä huolimatta, pystyvyyden tunne vahvistuu. Ujo saa kokemuksen, että vaikka tilanne oli jännittävä, selviydyin siitä. Tämä taas antaa ujolle tarvittavaa itseluottamusta seuraaviin jännittäviin tilanteisiin.

Lisäksi kannattaa ehdottomasti keskittyä myös ujouden hyviin puoliin. Se että on ensin hiljaa ja tarkkailee, on monessa tilanteessa hyödyksi. Ujo ei esimerkiksi syöksy hetken hurmassa johonkin vieraaseen, vaan yleensä ajattelee ennen kuin toimii. Ujouden on todettu olevan yhteydessä empatiakykyyn ja tunneherkkyyteen. Kun ujo pääsee yli vierauden tunteesta ja jännityksestä, hän voi olla hyvin taitava sosiaalisissa suhteissaan. Ujoilla voi olla myös rauhoittava vaikutus toisiin ihmisiin.

Keskittymällä ujon vahvuuksiin kunnioitamme hänen luontaista piirrettään sen sijaan, että viestittäisimme ujolle: sinussa on jotain sellaista vikaa, joka pitää muuttaa.

Lue myös:

Ujous ei ole huono piirre

Seuraa Stressitohtoria Facebookissa

ujous temperamentti

Lähteenä käytetty: Keltikangas-Järvinen, L. (2019). Ujot ja introvertit

Kuva: Syarafina Yusof

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *