Mitä stressi tekee keholle?
Stressijärjestelmämme on tarkoitettu auttamaan meitä vaaratilanteissa. Ja niinhän se tekeekin. Kehon ei kuitenkaan pitäisi olla jatkuvassa hälytystilassa. Silloin puhutaan kroonisesta stressistä, joka vaikuttaa monella tavoin terveyteemme. Pitkään kestänyt stressi vaikuttaa jopa siihen, mitkä geenit aktivoituvat ja miten geenit toimivat.
Hieno, mutta monimutkainen stressijärjestelmä
Professori Jyrki Korkeilan sanoin stressijärjestelmä on sotkuinen juttu. Aluksi aivojen havaitessa vaaran keho tuottaa adrenaliinia ja noradrenaliinia, jotta olisimme kaikissa voimissamme vastaamaan haasteeseen. Tämä on ns. nopea stressivaste, joka aktivoi sympaattisen hermoston.
Kehossa aktivoituu myös hidas stressivaste eli HPA-akseli. Tällöin kehoon erittyy muun muassa kortisolia. Hidas stressivaste on erittäin tärkeä, koska ilman sitä ihminen joutuisi sokkiin. HPA-akseli myös ikäänkuin hillitsee omaa toimintaansa ja kortisolin eritystään. Stressijärjestelmämme toiminta on melko monimutkaista, mutta se pyrkii pitämään kehon toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään.
Mihin stressi vaikuttaa kehossa?
Akuutissa, lyhyessä stressissä immuunipuolustus toimii hetken aikaa tehokkaammin. Krooninen, pitkään jatkunut stressi taas vaikuttaa kielteisesti immuunipuolustukseen ja altistaa erilaisille sairauksille. Jos stressi jatkuu pitkään eli hidas stressivaste (HPA-akseli) on toiminnassa jatkuvasti, se vaikuttaa sydän- ja verenkiertoelimistön säätelyyn, aivojen muistikeskukseen ja sokeriaineenvaihduntaan. Stressi on yhteydessä myös luuytimen toimintaan, joten kroonisella stressillä on vaikutusta osteoporoosiin ja verisairauksiin.
Suolisto ja sen osallisuus terveyteemme on suurena mielenkiinnon kohteena nykyään. Suoliston bakteerimassa reagoi herkästi stressiin, jolloin mikrobikoostumus suolistossa muuttuu. Tämä taas vaikuttaa immuunijärjestelmäämme. Tiedämme myös, että suoliston kunto on yhteydessä mielen hyvinvointiin, joten stressaavina aikoina kannattaa yrittää helliä suoliston mikrobeja kaikin eri keinoin.
Pitkään jatkunut stressi vaikuttaa terveyteemme myös telomeerien kautta. Telomeerit ovat osa kromosomeja, ja ne lyhenevät ihmisen ikääntyessä. Lääketieteen Nobelilla palkittu Elizabeth Blackburn kollegoineen on tutkimuksillaan osoittanut, että telomeerit reagoivat muun muassa stressiin. Pitkään jatkunut stressi lyhentää telomeereja, joka taas lisää tulehdusta ja ikääntymiseen liittyviä sairauksia. Jos joku näyttää pitkään kestäneen stressaavan ajan jälkeen vanhemmalta, hänen kehonsa todennäköisesti on myös vanhentunut, kun telomeerit ovat lyhentyneet.
Ihminen ei rikkoudu ihan pienestä
Stressitutkimus on edennyt yhä mielenkiintoisemmille alueille. Meillä on tutkimusnäyttöä siitä, että äidin stressi vaikuttaa myös kehittyvään sikiöön. Jos äidillä on pitkään kestävä stressi tai masennus raskausaikana, se on yhteydessä lapsen riskiin sairastua astmaan ja infektioihin. Lapsella on myös suurempi riski emotionaalisiin ja kognitiivisiin ongelmiin, jos äidillä on ollut raskauden aikana paljon stressiä.
Jos huomaa stressin olevan jatkuvasti läsnä omassa elämässä, se kannattaa ottaa vakavasti. Mutta vaikka stressin vaikutukset kehoon ovat melkoiset, on hyvä muistaa, että ei ihminen ihan pienestä rikki mene. Stressin täytyy olla pitkäkestoista tai erityisen kovaa, ennen kuin sillä on vakavia vaikutuksia terveyteen.
Lue myös:
Kun hoidat kehoasi, hoidat stressiäsi
Lähteet:
Psykiatrian professori Jyrki Korkeila ja integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson, stressilääketieen luennot syksy 2017
Kuva: Dawid Zawila