Se mitä tapahtuu lapsuudessa, jättää aina jäljen
Meille on ehkä opetettu, että taaksepäin katsominen ja lapsuuden vaikeisiin kokemuksiin palaaminen on turhan märehtimistä, ajan hukkaa. Sanomme reippaasti, että menneet ovat menneitä tai minulla oli oikein onnellinen lapsuus, vaikka todellisuus olisi ollut jotain muuta.
Nykyisyyttä ei voi kuitenkaan täysin ymmärtää, jos ei ole tarkastellut mennyttä. Lapsuuden kasvuympäristö ja ihmissuhteet jättävät meihin aina jälkiä, niin hyviä kuin huonoja.
Lapsuuden haitallinen stressi
Lapsuusajan haitallinen stressi vaikuttaa stressijärjestelmän kehittymiseen ja sillä voi olla pitkäaikaisia seurauksia hyvinvoinnille. Haitallista stressiä lapsuudessa aiheuttavat pitkäkestoinen tai erityisen voimakas tai useasta lähteestä tuleva stressi. Turvaton ja ennakoimaton ympäristö on aina stressitekijä.
Psykologi ja psykoterapeutti Soili Poijulan mukaan ne aikuiset jotka tuntevat lapsen hyvin, aliarvioivat usein lapsen kokemaa kärsimystä ja ajattelevat lapsen selviytyvän paremmin kuin miten hän todellisuudessa selviytyy. Lapset voivat vaikuttaa sopeutuvaisilta vaikeissakin kasvuympäristöissä, mutta tämä näennäinen sopeutuvaisuus ei kerro sitä, millaisen hinnan lapsi siitä maksaa.
Kun tutkijat selvittävät alle 18-vuotiaana sattuneita haitallisia kokemuksia, he käyvät läpi muun muassa seuraavia osa-alueita:
- Fyysisestä tai henkisestä huolenpidosta osattomaksi jääminen.
- Fyysisen tai henkisen kaltoinkohtelun kohteeksi joutuminen.
- Perheenjäsenen tai hyvin läheisen ihmisen kuolema.
- Yhteyden menettäminen vanhempaan esimerkiksi eron seurauksena.
- Vanhemman mielenterveysongelmat tai itsemurhan yrittäminen.
- Vakava sairastuminen tai loukkaantuminen.
- Vanhempien keskinäisen väkivallan todistaminen.
- Päihteiden ongelmakäyttäjän kanssa eläminen.
- Perheenjäsenen joutuminen vankilaan.
- Traumaattinen seksuaalinen kokemus, kuten seksuaalinen häirintä tai raiskaus.
Haitallista stressiä aiheuttavia lapsuusiän kokemuksia esiintyy kaikissa sosiaaliluokissa ja Harvardin yliopiston tutkijoiden mukaan ne ovat kohtalaisen yleisiä. Yleisin haitallista stressiä aiheuttava kaltoinkohtelun muoto on hoivan laiminlyönti ja heitteillejättö. Henkisen väkivallan on arveltu olevan väkivallan muodoista yleisin.
Jos stressiä aiheuttavia haitallisia kokemuksia on ollut lapsuudessa paljon tai pitkäkestoisesti, sitä todennäköisemmin niillä voi olla vaikutusta fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen aikuisena.
Lapsuuden kokemusten kohtaaminen
Lapsuuden vaikeiden ja stressiä aiheuttaneiden kokemusten tunnistaminen ja kohtaaminen ovat keinoja vaikuttaa niihin aikuisiässä. Liian usein pidämme kipeät taakat sisällämme ja yritämme vain unohtaa ne.
Lapsuuden stressin kohtaamiseen ja käsittelyyn on useita tapoja. Joskus tarvitsemme siihen toista ihmistä avuksi. Kipeiden asioiden ääneen sanominen ja niistä keskustelu luotettavan ja turvallisen henkilön kanssa voi helpottaa oloa.
Kaikille ihmisille puhuminen etenkin tunnepitoisista asioista ei ole luontevaa. Silloin esimerkiksi kirjoittaminen, kuvallinen ilmaisu, laulaminen, tanssi tai muu luova ilmaisukeino voi sopia paremmin. Yhtä lailla kirjallisuuden, kuvataiteiden, musiikin ja muiden eri taiteenlajien kuluttaminen voi tarjota samaistumispintaa, helpottaa oloa ja olla vaikuttava keino ikävien kokemusten ja tunteiden kohtaamiselle ja käsittelemiselle.
On hyvä muistaa, että niin lapsuudessa kuin aikuisenakin elämään kuuluu vaikeuksia ja säröjä. Olennaista on kysyä, kuinka isoja nämä säröt ovat ja millä tavoin ne vaikuttavat meihin nyt.
Lue myös:
Hyvät ja turvalliset ihmissuhteet vähentävät stressiä
Vaietut kokemukset ja tunnetaakat stressin lähteenä
Pelon ja jännityksen ilmapiiri aiheuttaa stressiä
Seuraa Stressitohtoria Facebookissa
Kuva: Artur Aldyrkhanov
Lähteet:
Poijula, S. Lapsi ja kriisi: Selviytymisen tukeminen
Center on the Developing Child at Harvard University