Positiiviset tunteet – ase stressiin ja flunssaan

Psykologian professori Sheldon Cohen teki aikoinaan tutkimuksen, jossa hän osoitti positiivisten tunteiden vaikuttavan flunssaan.

Ensin koehenkilöiden positiivisten ja negatiivisten tunteiden määrää selvitettiin haastatteluin ja testein. Sen jälkeen tutkittavien neniin suihkutettiin flunssavirusta ja heidät eristettiin kuudeksi päiväksi, jotta flunssa sai kehittyä rauhassa.

Tulokset olivat selkeitä: Mitä positiivisempi asenne koehenkilöllä oli, sitä vähemmän hän sai flunssan oireita. Koehenkilöille puhkesi myös sitä herkemmin flunssa, mitä enemmän he kokivat stressiä. Cohen toisti testin eri viruksilla samoin tuloksin.

Mutta mikä on se kehon biologinen mekanismi, jolla positiiviset tunteet vaikuttavat flunssan oireisiin? Cohen selvitti, että avainasemassa oli kehon tulehdustilasta kertovan proteiinin, interleukiini-6:sen määrä. Mitä enemmän positiivisia tunteita koehenkilöllä oli, sitä alhaisempi oli interleukiini-6:sen arvo. Mielenkiintoista on, että kroonisessa stressissä interleukiini-6 -arvo nousee (=kroonisessa stressissä elimistössä on jatkuva tulehdustila). 

Tämä saa kysymään, mitä oikein tarkoitetaan positiivisella asenteella tai tunteilla? Pitääkö hymyillä väkisin ja olla tekopirteä? Ei ainakaan sovi itseni kaltaiselle, jolle kaikki väkinäinen iloittelu on kohtalaisen tympeää.

Onneksi ei tarvitse, koska siitä ei ole kyse.

Positiivisten tunteiden metsästämiseen voi käyttää apuna vaikka seuraavia kysymyksiä:

Mistä asioista ja tekemisestä

– tulen iloiseksi?
– innostun ja inspiroidun?
– koen ylpeyttä?
– koen kiitollisuutta?
– saan energiaa?

Mielenkiintoinen oli myös tämä suomalaistutkimus, jossa koehenkilöt ympäri maailmaa asemoivat tunteensa kehon eri osiin. Ilo tuntuu päässä ja varpaissa asti 🙂

 

 

 

 

 

 

p.s. Lisää Cohenin tutkimuksesta voit lukea mm. kirjasta Flourish (M. Seligman).

Kuva täältä.