Sanoja työttömälle (ja vähän työllisillekin)

Olen aiemmin kirjoittanut työttömyysajastani. Vaikka ajanjakso ei ollut mahdottoman pitkä, se oli opettavainen. Ennen kaikkea se opetti, millaisia henkisiä lihaksia työttömänä olo edellyttää. Mediassa näkee usein artikkeleita, joissa annetaan työttömällä vinkkejä työnhakuun. Mutta harvemmin törmää juttuun, jossa kerrottaisiin, miten pitää pää kunnossa työttömyysaikana. Miten pitää toivoa yllä ja mieli virkeänä, kun sähköpostiin kilahtaa tuon tuosta ei kiitos?

1.Hanki onnistumisen kokemuksia.

Varmaan yksi suurimmista työttömälle epätoivoa aiheuttavista asioista on se, että vaikka kuinka yrittää, palkintoa ei tule. Se jos mikä syö toivoa. Harva työ on sellainen, jossa joutuisi kohtaamaan epäonnistumisia niin usein, kuin mitä työtön joutuu kokemaan. Sen takia työttömän kannattaa ehdottomasti tehdä myös jotain sellaista, josta irtoaa onnistumisia. Se voi olla harrastus, jokin erityinen mielenkiinnon kohde, vapaaehtoistyö, mikä vain. Itse aloitin kirjoittamaan blogia. Kirjoittaminen ja omaan kiinnostuksen kohteeseen syventyminen toivat työnhaun rinnalle mielekkyyttä ja myös niitä onnistumisen tunteita.

2. Puhu läheiselle tai ammattilaiselle.

Työttömän tunteet heiluvat laidasta laitaan. Milloin tuntee häpeää, milloin epätoivoa. Joskus innostumista ja toivonkipinöitä. Omista tunteista ja suunnitelmista puhuminen toiselle ihmiselle helpottaa ja selkiyttää mieltä. Itse ei välttämättä edes huomaa, jos alkaa luisua liikaa ahdistuksen ja stressin puolelle. Tällöin parasta voi olla, että toinen ihminen viheltää pelin poikki, ennen kuin tuska vie toimintakyvyn.

Jossain vaiheessa kun työttömyys on jatkunut, alkaa epävarmuus hiipiä mieleen. Onko hakemuksessani jotain vikaa? Pitäisikö suunnata toiselle alalle? Mitä voisin tehdä toisin? Tällaisissa pohdinnoissa asiansa osaava ammatinvalintapsykologi voi olla kultaa. Itseäni auttoi jo se, että sain pallotella ammattilaisen kanssa omia ajatuksiani ja suunnitelmiani. Ammattilaisen pitää olla aina kannustava ja kuunteleva. Jos olosi on huonompi tai epävarmempi psykologin luota lähtiessä, älä mene uudestaan ainakaan samalle henkilölle.

3. Pidä lomaa työnhausta.

Työn hakeminen on rankkaa työtä, ja henkisesti todella kuormittavaa. Joudut ikään kuin olemaan myyntityössä, mutta et saa mitään myydyksi. Työnhaun kanssa kannattaa siis menetellä samoin, kuin jos olisit työssä. Haet tietyn aikaa päivästä töitä ja sitten vaihdat vapaalle. Jos pystyt rentoutumaan edes jonkin verran vapaa-ajalla tai lomalla, voit saada vaikka mitä ideoita työnhakemiseen tai kouluttautumiseen. Luovat ideat eivät synny paineessa ja ahdistuksessa.

4. Muista, että olet arvokas.

Itselleen kannattaa muistuttaa hyvin usein, että oma ihmisarvo ei ole kiinni siinä, onko töitä tai ei. Olet aivan yhtä hyvä ihminen, olit sitten työtön tai työllinen. Tämä olen arvokas -levy on hyvä laittaa päähän soimaan etenkin silloin, kun joku vähemmän viisas muistaa kertoa mediassa, että työtön on patalaiska paska. Usein näitä huomauttelijoita yhdistää se, että heillä ei ole mitään käryä siitä, millaista on olla työtön, eikä heillä ole välitöntä vaaraa joutua itse työttömäksi.

Suomalaisilla on jostain syystä erityinen tapa kysyä esimerkiksi juhlissa toisiin tutustuessa, mitä teet työksesi? Työttömälle tällainen kysymys voi olla ahdistava. Ehdotankin, että alkaisimme kysymään toisiltamme: Mistä asioista olet kiinnostunut? Jos olet työtön ja sinulta kysellään työ-kysymystä, voit vastata vaikka että en ole tällä hetkellä töissä, mutta olen kiinnostunut siitä ja siitä. Voit ikään kuin muuttaa kysymyksen suuntaa.

5. Etsi ilon lähteitä.

Koska työttömänä olo on mitä on, ilon lähteitä kannattaa etsimällä etsiä. Mieti, mistä asioista saat iloa ja yritä lisätä niitä mahdollisimman paljon arkeesi. Nämä asiat eivät tuo leipää pöytään, mutta auttavat jaksamaan paremmin työnhakua. Työttömänkin on lupa nauttia elämästä, vaikka ei se aina helppoa ole.

Vielä muutama sana rekrytoijan näkökulmasta. Tällaisena aikana hakemuksia tulee työnhakuilmoituksiin yleensä melkoinen pino. Huolella tehdyt, aitoa kiinnostusta huokuvat ja hyvin perustellut hakemukset tulevat huomatuiksi. Rekrytoija katsoo kuitenkin ensisijaisesti sitä, kuinka hyvin hakijan tiedot, taidot ja intressit kohtaavat sen pestin, jota ollaan täyttämässä. Ja juuri tämän takia hakemuksissa kannattaa olla rehellinen. On myös hakijan etu, että hän tulee valituksi työtehtävään, jossa oikeasti viihtyy.

Lopuksi kaikille rekrytoiville sanoisin: Käsitelkää jokaista hakijaa arvokkaasti ja kunnioittaen. Voi tulla päivä, jolloin sinä haet töitä heiltä.

Kuva.