MISSÄ TILANTEISSA SKIPPAAN TREENIN?


Missä tilanteissa treeni jää välistä? Kaatuuko maailma, jos treeni siirtyy? Vaikka elänkin aika intohimoista urheilijan elämää, niin ei tämä poissulje joustavuutta saati muita elämän tärkeitä osa-alueita. Vuosikaudet joukkueurheilun parissa oman treenin aikatauluttaminen ei tullut kysymykseenkään, vaan tiettyyn aikaan oltiin aina jämptisti tietyssä paikassa, ja ainut sallittu poikkeus oli sairastelu. Nyt yksilöurheilun parissa olen kyllä ottanut tästä vapaudesta kaiken ilon sekä hyödyn irti, enkä kaihda joustoa suuntaan tai toiseen. Tietty kisakaudella aina ei pysty liikoja joustamaan, mutta onneksi suurin osa ajasta paukutellaan kehitystä suoran kisavalmistautumisen ulkopuolella, ja puolestaan kisakaudella sitten luotetaan aikatauluttamiseen ja yhä huolellisempaan aikataulujen suunnitteluun.
Skippaaminen ei itselläni tarkoita sitä, että treenaisin viikossa välttämättä vähemmän. Itsehän treenaan ympäri vuoden salilla “vain” neljästi viikossa, joka tarjoaa tehokkaan palautumisen ja korkeiden treenitehojen lisäksi myös mahdollisuuden sopivaan joustavuuteen oman elämän ohessa. Vapaaohjelmameiningit sitten yhdistelen viikon varrelle tämän päälle tai salitreenien yhteyteen. Jos tarkoituksenani on ollut torstaina pamauttaa viikon kolmas sessio raskaan raudan äärellä, mutta syystä tai toisesta tuon toteuttaminen tuntuu yllättäen liian haasteelliselta, niin sehän tarkoittaa, että pe-su-akselilla on edelleen loistavasti lääniä ottaa vastaan alkuperäisen yhden jäljellä olevan treenin sijaan myös toinenkin samanmoinen. Noh, missä tilanteissa tämä likka sitten skippaa treenin?

Kun kroppa ei tunnu lainkaan palautuneelta

Jos olo on kuin jyrän alle jäänyt, ja ruho tuntuu vedottomalta vätykseltä, otan erittäin mielelläni vapaaillan treeniahjon ääreltä. Mieluummin menen treenaamaan palautuneena paukuttaen kovat tulokset ja laadukkaan treenin, kuin väkisin vängerrän täysin tukkoisena rimaa hipoen keskitasoisen treenin kasaan, vain siksi, että paperissa tänään lukee niin. Mitä jos vain vaihtaisin huomisen lepopäivän tälle päivälle ja pistäisin pökköä pesään paremmalla puhdilla seuraavana päivänä? Kuulostaa korvaani erittäin toimivalta, ja ainakin minulla tämä on pelannut.

Kova väsymys

Äärimmäisen huonosti nukuttu yö tai pitkä matkustaminen tai autossa tuntikausia jäpittäminen ei yleensä takaa itselläni kovinkaan tehokasta treeniä. Lisäksi myös henkinen taakka saattaa joskus aivan yllättäen kasaantua musertavaksi, joka vie kyllä itseltäni aina kaiken vedon koneistosta. Joskus myös kuukautiset saattavat vetää kropan aivan veteläksi, jolloin jään kyllä mieluummin himaan, ja paukutan seuraavana päivänä mieluummin oikeasti jäntevän treenin paremmalla puhdilla.

Duuni ja muut velvollisuudet

Tietyissä tilanteissa aikataulupaine vain painaa päälle, ja treeni on kyllä se, joka siirtyy. Treeni kehittää yhtä hyvin seuraavanakin päivänä, mutta sovitut projektit kyllä hoidetaan silloin kun määrä on. Näin käy kyllä itselläni todella harvoin, koska aikataulutan viikon etukäteen varsinkin kiireisten kausien kohdalla ja etenkin kisakaudella. Joskus kuitenkin stressilevelit ja työtaakka paukkuu niin lujaa, että jo kokonaiskuvan kannalta voi olla parempi vain tehdä asiat alta pois, ja vaihtaa lepopäivän ja treenin paikkaa.

Kun pöpöt valtaavat koneiston

Jos nyt kurkku tuntuu vähän karhealta tai vähän on nokka nuhainen, niin se ei suoraan estä vielä itselläni treeniä, mikäli muita oireita ei ole mailla eikä halmeilla. Jos kuitenkin olo on tämän päälle vähänkään vedoton, pää on kipeä ja fiilis muutenkin vähänkään tahmea, niin vaihdan treenin ihan tyytyväisenä villasukkiin ja hautaudun sohvan koloon. Ei se rauta sieltä salilta mihinkään katoa, ja voltteja ehtii heitellä koko loppuelämän. 😉

Tarjolla on muuta huikeaa laatuaikaa

Vanha ystäväsi ilmoittaa olevansa pitkästä aikaa juuri tämän yhden illan kaupungissa, mahdollisuus huikeaan lautapelisessioon aukeaa yllättäen nenän eteen tai mies keksii aivan liian houkuttelevan ohjelmanumeron illaksi. Tällöin vaihdan oikein hyvällä omallatunnolla lepopäiväksi (jos treeniviikolla on varaa sumplia), ja nautin laatuajasta hyvässä seurassa. Omatoimisen yksilöurheilun parhaita puolia!
Lisäksi jos tiedossa on ainutlaatuisia reissuja, jossa treenaamisen järjestely tuottaisi enemmänkin päänvaivaa, niin tällöin tähtään ajankohtaan suoraan pienen kevennyksen treeneistä ja skippaan treenit näiltä osin yleensä kokonaan. Mieluummin otan ajallisesti rajallisista pidennetyistä viikonlopuista reissun päällä huikeassa seurassa kaiken mahdollisen irti, kuin lähtisin yksin puntille puurtamaan muiden pitäessä keskenään hauskaa. Kevennyksiä voi olla ihan hyvä ottaa toisinaan myös ennen väsähdystä, ja lepo treenistä tekee välillä oikeasti ihan eetvarttia sekä mielelle että keholle.

Treenisvetari: TÄÄLTÄ* // Treenitrikoot: TÄÄLTÄ*

Treenaamisessa ja tulosten tahkomisessa kokonaisuus on aina se, joka homman ratkaisee. En henkilökohtaisesti kannata missään elämän osa-alueella täyttä ehdottomuutta ja joustavuus sekä pieni pelisilmä tarpeen tullen voivat jopa olla se avain erinomaisuuteen vaikka tavoitteet olisivatkin korkealla. Elämää, saati kropan reaktioita, kun ei voi etukäteen lasipallosta tai korteista povata, niin joskus on vain luovittava niillä mitä on. Huonoa omatuntoa ei kannata pienistä muutoksista lähteä potemaan, ja jos kokonaiskuva pelittää, niin silloin ollaan oikeilla raiteilla. 😉

Huikeaa alkanutta viikkoa!

Kurkkaa myös: Optimoitu treenaaminen vai fiilispohjainen tykittäminen?

Edellinen juttuni: Mikä maistuisi juuri nyt?

♥  SEURAA MINUA  ♥
Bloglovin // Facebook // Instagram // YouTube
Snapchat: piiapajunen

Kommentit (6)
  1. Mahtava teksti taas! Kyllä osaat pukea ajatukset hyvin sanoiksi ja kirjoittaa joustavasti ja mielenkiintoisesti 🙂

    1. Piia Pajunen
      20.9.2017, 10:11

      Iso kiitos! Huikeaa kuulla, että tekstit nappaavat ja toimivat, jeij! 🙂

  2. Oot kyllä takonut päähäni järkiajatuksen siitä, että hommaa ihan omaksi huvikseen tekevällä ihmisellä ja pikkuhiljaa kehitystä hakiessa päivä tai kaksi sinne-tänne ei kaada hommaa yhtään mihinkään. Joskus jopa kehittää enemmän. Aiemmin olin ihan urautunut “ma,ti,to,pe”-meininkiin, ja voi apua jos maanantaille tuli jotain esteitä niin sehän oli koko treeniviikko pilalla 😀 😀 …Onneksi ei enää!
    Aiheeseen liittyvä kysymys: miten usein säädät treenin ajankohtaa (muiden menojen, olotilan tms. takia) saman päivän sisällä? Tai onko sulla ylipäänsä vakioratkaisua sen osalta (tai vaikuttaako suorituskykyyn), mihin aikaan vuorokaudesta käyt kolisuttamassa rautoja?
    PS. Hyvää palautumista Olympiasta, huikeasti vedetty!

    1. Piia Pajunen
      20.9.2017, 10:22

      Ei vitsit, aivan mahtavaa, että sinne on irronnut treeneihin “fiksua rentoutta” ja edistysaskeleita ajatusmaailman puolella! Aivan ihana saada tällaista palautetta, joten kiitos! <3
      Tuo lisäkysymys oli muuten oikeasti aika osuva, ja jouduin ihan tosissani miettimään vastausta. 😀 Ehkäpä juuri kisakauden ulkopuolella tulee joustettua yllättävän paljonkin, vaikka yleensä kaikki treenit tuleekin vedettyä viikkoon silti läpi. Viikkoina, jolloin on elämän puolesta varaa joustaa enemmän, niin saatan aika monestikin vielä samana päivänä venkslata treenikuvioita sen mukaan, mitä fiilis ja elämä tuo tullessaan. Pyrin kuitenkin siihen, ettei salitreenejä tule kolmena peräkkäisenä päivänä putkeen (paitsi poikkeustilanteissa), eli määräänsä enempää en skippaile alkuviikolta, elleivät olosuhteet pakosti sitä vaadi.
      Kovimmat salitreenit mulla yleensä irtoaa parhaiten iltaisin, joten tähtään salitreenit yleensä sinne. Vaparitreenit teen puolestaan yleensä päivällä jo ihan sen takia, että esim. voimistelutilat ovat iltaisin aina varattuja. 🙂

Kommentointi suljettu.