ILTAPALA TREENIN JÄLKEEN? PIKASAFKAT TÖISSÄ? – MEITSI VASTAA!
Lyhyet tauot ja isot eväät työpäivän aikana? Iltapala myöhäisen treenin perään? Kevyiden viikkojen toteutus? Näistä asioista on tullut useampiakin päteviä kysymyksiä, ja pureskellaanpa tänään siis niitä! Edellinen “Piude vastaa“-tuokio oli kovin tykätty, joten päätinpä riipaista ilmoille jälleen uuden.
Niinhän se usein menee, että harvoin sitä tuppaa olemaan ainut ihmissielu oman kiperän kysymyksensä kanssa. Se kuka kehtaa vain monttunsa avata ja kysymyksen ilmoille luikauttaa, niin vastauksen usein saa. Vielä parempi kuitenkin on, jos vastausta kuulemassa on isompi poppoo, jolloin vastauksen saavat myös asiaa pohtineet tuppisuut. 😉
Mitä mieltä olet siitä, jos raskas salitreeni ajoittuu vasta iltaan, ja sen jälkeen on ainoastaan yksi suuri ateria ennen yöpuulle painumista? Onkohan aikaisten herätysten kannalta järkevää jos treenit ajoittuu esim. puoli kuuden ja seitsemän väliin illalla? Treenin jälkeen sitten heti palkkari ja 1-2 tunnin päästä ateria.
Myöhään paukutettu kova treeni voi vaikuttaa unen laatuun, mutta jos et itse koe nukkuvasi huonosti tai kärsiväsi nukahtamisvaikeuksista treenin jäljiltä, niin silloin voi mielestäni huoletta antaa palaa. Kaikkea ei tarvitse elämässä optimoida, ja hektisessä arjessa se ei todellakaan ole aina mahdollista muutoinkaan.
Treenin jälkeen sitten tuo palkkari nassuun ja kotona reilun kokoinen ateria ääntä kohti, niin unikin tulee paremmin ja kroppa pääsee palautumaan. Itse treenailen myös monesti vähän myöhempään illalla, ja kotiin päästyäni päivän viimeinen ateria saattaakin olla aikamoinen tarjotin täynnä sapuskaa, heh. Ei siis mikään keveä pieni iltapala, mutta ei sen iltapalan sellainen tarvitsekaan olla. Iltapalahiilareista olen kirjoittanut myös oman postauksen, joka löytyy TÄÄLTÄ.
Mulla on ongelmana työpäivän lyhyet tauot, jolla pitäisi keretä syömään isompi kokoinen ateria. Iso kulhollinen kuivaa pastaa ja jauhelihaa ei millään kerkeä uppoamaan lyhyellä tauolla ja puolet jäävät aina syömättä. Mikä neuvoksi?
Smoothiet ovat näihin hetkiin todella kovia valintoja! Sen kun surauttaa valmiiksi ennen töihin lähtöä, niin se on helppo napata mukaan. Smoothieihin saa helposti ympättyä paljonkin energiaa nopeasti uppoavassa muodossa. Itse olen hyödyntänyt smoothieissa paljon jauhettua kauraa (kaurahiutaleetkin toki menevät näppärästi blenderissä) ja proteiinit saa helposti rahkasta tai herasta. Sekaan vain marjoja sekä hedelmiä, niin maku on taattu, sekä rasvaakin saa näppärästi esimerkiksi avokadoista, maapähkinävoista, chiasta ja maultaan aika neutraalista MCT-öljystä.
Keho ei myöskään toimi kello kaulassa, joten yksi vaihtoehto on, että syö juuri ennen töihin lähtöä reilumman aterian ja sama homma heti töistä palatessa, jolloin pienemmät välipalat on helppo ajoittaa (ja huitaista naamariin) työpäivän lyhyille tauoille.
Kannattaako kevennytälle viikolla tehdä kuntosaliharjoittelu pienemmillä painoilla vai voisiko kevennetyille viikoille lisätä cardiota kuntosalin tilalle? Meneekö esimerkiksi mäkivedot ”kovasta” treenistä? Teen hyvin vähän cardiota, kun lihasmassaa kasvatan ja rakastan käydä salilla.
Kevennettyjä viikkoja voi toteuttaa monilla eri tavoilla, eikä yhtään oikeaa tapaa ole olemassakaan. Jos hinku salille on kova, niin kevennetyllä viikolla voi käydä tekemässä treeniä kevyemmillä painoilla ja jättää lihas treenaamatta täysiä tai loppuun asti. Osa punttipirkoista tykkää myös kevyen viikon jälkeen muokata saliohjelmaa, jolloin kevyellä viikolla voi käydä testailemassa uusia liikkeitä hakien niihin toimivia liikeratoja ja sopivia aloituspainoja. Näin kevennyksen jälkeen ensimmäinen viikko ei mene painoja hakiessa ja vieraiden tekniikoiden kanssa räpeltäessä.
Mäkivedot ovat yllättävän rajuja riipaisuja kropalle varsinkin, jos niitä ei ole tottunut säännöllisesti tekemään, joten näitä en kevennysvaihtoehtona välttämättä suosittele. Aerobista harjoittelua voi halutessaan kevyellä viikolla tehdä salin sijasta, mutta se ei ole mitenkään pakollista. Aerobisten parissa kannattaa vain olla tarkkana, ettei lähde rempompaan äkkiseltään liian kipakasti, jolloin kevennyksen idea menee jo siinä vähän vihkoon. Reipas kävelylenkkikin voi olla passeli vaihtoehto, jos tossut eivät malta paikallaan pysyä.
Kevennyksen voi myös huoletta suorittaa täyslevolla tai panostamalla esimerkiksi kehonhuoltoon hieronnan, aktiivisen venyttelyn tai vaikka joogan avulla. Täyslepo voi olla toisinaan myös ihan paikallaan jatkuvasti kovalla paukutuksella olevalle keholle, ja jos lihomista pelkäät, niin älä huoli. Kukaan sporttaaja ei ole vielä viikon levolla muuttunut manaatiksi. 😉
Toivottavasti näistä vastauksista saivat muutkin tiedonjyvää tai ajatuksia irti, ja heitähän ihmeessä tykkäysnäppäimelle klikkiä postauksen alussa olevan sydänpainikkeen avulla (tai mobiilissa myös oikeassa alareunassa), niin tämäkin kynäniekka täällä päässä saa arvokasta palautetta siitä, mitä te haluatte lukea! 😉
Häikäisevää tiistaita ja vauhdikasta viikkoa!
Kurkkaa myös: Myyttejä lihaksista – Pitääkö paikkaansa?
Edellinen juttuni: Maailman typerimmät kilpaurheilulajit
♥ SEURAA MINUA ♥
Bloglovin // Facebook // Instagram // YouTube
Snapchat: piiapajunen
Moi! Huippu postaus ja tykkäsin kun vastailit ihan tavallisten maallikoiden vähän astetta kiperämpiin kysymyksiin etkä niihin tavallisiin “millä vatsalihasliikkeellä saa kaiken rasvan pois vyötäröltä” -tyyppisiin suomi24-palstan kysytyimpiin. Vaikkei siis tyhmiä kysymyksiä olekaan.
Mikäli ja toivon mukaan tällaisia kysymys-vastaus postauksia tulee vielä lisää ja mikäli tulee niin heitän oman kysymyksenkin ilmoille! Omaa mieltä on nimittäin jonkun aikaa mietityttänyt se, että kuinka paljon esim. lihasmassan hankintaan tai ylipäätänsä vaikka voimatasojen nostamiseen vaikuttaa se, tekeekö salilla sen 2 kuukautta samalla ohjelmalla lihasryhmät läpi vai tekeekö viikkoon jokaisen lihasryhmän mutta jokaisen kerran ja fiiliksen mukaan vaihtelevalla ohjelmalla kuitenkin ihan tosissaan? Huippua jos sulla olisi jotain neuvoa tai vastata tähän!
Moikka Stina ja kiitos huikeasta ja analyyttisestä palautteesta! Tuossa olisi muuten todella hyvä kysymys ihan omaan ihan kokonaiseen postaukseenkin, ja pistän tuon kyllä tässä jossain vaiheessa ehdottomasti toteutuslistalle! 🙂
Voin tiivistetysti sanoa, että jonkinnäköinen punainen lanka treenissä olisi kyllä hyvä olla, ettei jokainen treeni olisi joka kerta ihan mitä sattuu. Tälläkin voi toki saada tuloksia, mutta usein pitkällä tähtäimellä voisi olla hyvä, että mukana olisi edes muutama raskaampi “progressioliike”, eli vaikka treenin alkuosassa olisi 1-2 liikettä, joissa pyrittäisiin nostamaan treenipainoja (tai maksimipainojen toistomääriä) ja hakemaan selkeää kehitystä. 🙂
Hei! 🙂 Näitä sun postauksia on kyllä aina yhtä ihanaa lukea! Kirjoitat niin kattavasti ja mielenkiintoisista aiheista. Sydänpainike on kyllä tullut erittäin tutuksi sinun kirjoituksia luettaessa! <3
Yhdestä asiasta olisin halunnut sinulta kysyä mielipidettä.. Nimittäin proteiinipatukoiden ja esim. proteiinivanukkaiden käytöstä. Onko nämä mielestäsi ihan hyviä välipalavaihtoehtoja? Jos ajatellaan, että patukka olisi helppo välipala lukiossa, kun päivät on hyvin pitkiä.. Onko mielestäsi tämä mystinen "kokonaisuus" ruokavaliossa vielä kunnossa, jos muuten syö puhdasta ja monipuolista ruokaa, koulussa sitten kouluruokaa ja esim. kolme kertaa viikossa proteiinipatukka välipalaksi (esim. Quest bar)? Arkiliikuntaa tulee melko paljon sekä salitreeniä noin 4 kertaa viikossa. Syötkö itse tämäntapaisia välipaloja kuinka usein, ainakin niitä on jonkin verran ruokapäiväkirjoissasi esiintynyt.
Ja loppuun vielä kiitokset erittäin inspiroivasta ja asiantuntevasta blogista! 🙂
Kiitos sulle Essi huippupalautteesta sekä tottakai myös sydänpainikkeen rämppäämisestä, heh! 😉 Mun mielestä tuo sun kokonaisuus kuulostaa todella hyvältä ja erittäin tasapainoiselta, eikä kaikkia ruuanmurusia tosiaankaan aina kannata lähteä optimoimaan. Jos sulla homma pelittää hyvin noin, niin anna palaa kuule vaan! Patukat ovat myös ihan passeleita pikavälipaloja, ja itsekin tulee niitä hyödynnettyä pitkien päivien varrella, kun omalle jääkaapille ei tahdo joka tilanteessa päästä. 🙂