Revontulia Helsingissä

Kylmää on. Ja kaunista. Aamulla tuntui, että koko ilma oli täynnä jäätynyttä sumua. Ajoin merelle nähdäkseni aika sykähdyttävän valoilmiön. Horisontti esitteli samaan aikaan kaunista auringonnousua ja useita revontulen näköisiä valoilmiöitä. Teknisesti kyse taisi olla enemmänkin sateenkaaren tapaisesta ilmiöstä, mutta sadettakaan ei ollut – jääkaari?? Ottaessani muutaman kuvan kauniista maisemasta, onnistuin myös palelluttamaan paljaan käteni oikein kunnolla. Merituuli yhdistettynä reippaaseen pakkaseen on aika hyytävä yhdistelmä.
Onneksi olen viimein (varmaan ensimmäistä kertaa ikinä) onnistunut löytämään vilukissan lämpimänä pitävän talvitakin. Tämän talven takkien tiimalasimuoto tekee mahtavia ilmataskuja, jotka säilövät lämpöä. Aluksi vähän vierastin alaosan pallomaista muotoa, mutta näillä pakkasilla olen täysin vakuuttunut sen erinomaisuudesta.

*Takki  on muuten hollanitilaisen Discoveringin (täällä), jonka tämän talven ja ensi kesän mallisto sisältää paljon kivoja takkeja. Hankin sen samaisesta ystävänpäivämyynnistä, josta täällä blogissakin vinkkasin.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *

Loimulohi tuo tunnelmaa talvi-iltaan

Lohesta on tullut suomalaisten yleisimmin syöty kala. Suomalaiset syövät norjalaista lohta maailman toiseksi eniten, heti norjalaisten jälkeen. Minusta kaikkein parhaimmillaan lohi on silloin, kun se kypsytetään elävällä tulella. Loimulohella on kaupassa melkoinen kilohinta, mutta jos vain on mahdollista tehdä se itse, on tekeminen helppoa ja tunnelmallista eikä maksa mitään.
Me asumme isäni aikanaan rakentamassa talossa, joka on siis ollut jo lapsuudessa kotini. Paljon on remontoitu ja ennen keltainen tiilitakkakin rapattiin jossain vaiheessa valkoiseksi. Monet ovat päivittäneet vanhojen talojen avotakkoja uusiksi varaaviksi takoiksi, mutta me pidämme kovasti avotakan tunnelmasta, liekkien ympäristöön hohkaavasta lämmöstä ja nuotiomaisesta valosta ja äänestä. Koska avotakka tarjoaa hyvän mahdollisuuden loimuttamiseen, tehdään meillä usein loimulohta ja monta puista loimutuslautaa on saatu jo kulutettua.
Lohi maustetaan suolalla ja pippurilla ja naputellaan lautaan kiinni pienillä puisilla tapeilla. Koko lauta kastellaan vedellä. Naputtelussa kannattaa käyttää kunnon nuijaa tai vasaraa, koska lohi on niin painava, että romahtaa helposti alas, jos se ei ole kunnolla laudassa kiinni. Koko lauta sitten sijoitetaan tulen lähelle 20-40 cm liekeistä –  eli ei kuitenkaan liian lähelle, ettei se pala.  Lauta laitetaan takkaan, kun tuli palaa kunnolla. Kypsytysaika on isolle lohifileelle noin 40 minuuttia.

Pöytämausteeksi suola, koska jokaisella on vähän oma makunsa suolan määrän suhteen varsinkin kalaa syötäessä. Itse pidän todella paljon tuoreesta tillistä ja se sitruunan kanssa on mielestäni aina kala-aterialla tärkeä lisuke.

Kalassa on paljon hyviä kalaöljyjä, eikä juuri lainkaan hiilihydraatteja. Koko ateria pysyy vähähiilarisena, kun kalan kanssa syö kasviksia. Oma suosikkini tällä hetkellä on yksinkertainen tuoresalaatti.

Kun kalan valmistaa loimuttamalla, tulee koko ruokailuun kiva odottamisen fiilis ja ruokailusta pieni juhlahetki. Siihen tuo lisäpanostuksensa kynttilät, hyvä viinilasillinen ja pöytähopeat. Kala on parhaimmillaan valmistamisen jälkeen ja meillä se jaetaankin heti tasaisiin osiin syöjien kesken.


VHH-loimulohi max 30 g hh/annos:
reilusti loimutettua lohta
merisuolaa, pippuria
tilliä, sitruunaa
tuoretta salaattia
Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *