Eläimet täysikuun aikaan

Eläimet täysikuun aikaan

Tämän vuorokauden täysikuu on taas muutaman yön valvottanut minua ja aiheuttanut muutenkin pientä päänsärkyä. Täydenkuun aikaisemmat postaukset aiheesta, kuten Täysikuun vaikutus ihmisiin, ovat olleet tosi suosittuja. Eläimet ovat usein vielä herkempiä luonnonilmiöille, myös täysikuulle ja siksi ajattelin kirjoittaa niistä nyt.

Kuvien ihana terrieri Liisa oli muuten meillä taas viikon verran hoidossa – tosin silloin ei päästy toteamaan luonnossa täydenkuun vaikutusta.

Eläimet täysikuun aikaan

Yleisesti tunnettua on ajatus täydenkuun aikaan kuuta ulvovista susista. Itsekin olen todistanut samantyyppisen ilmiön. Olin vuosia sitten kuvauskeikalla Lapissa. Kuvasimme huskeja sattumalta täydenkuun aikaan. Kun palautimme koiravaljakon koirat niiden hoitajan kanssa takaisin niiden omiin kotiaitauksiinsa, ne liittyivät muuhun huskylaumaan, ja todellakin, ulvomaan joukossa taivaalla loistavaa kuuta.

Aihe on herättänyt keskustelua muuallakin. Keväällä YLE luonto julkaisi artikkelin aiheesta nimellä Täysikuu tekee eläimistäkin kuuhulluja.

Täydenkuun vaiheessa Maan puoleinen Kuun pinta on täysin auringon valaisema. Tutkijat ovat selvittäneet, että kalat käyttäytyvät poikkeuksellisesti ja haukikin nappaa paremmin uistimeen täydenkuun aikaan. Syynä voidaan pitää täydenkuun aikana voimakkaita painovoimassa tapahtuvia muutoksia, jotka kalat ehkä aistivat – tai yksikertaisesti kuun valoa, joka pitää helposti haukien pienet saliskalat piilossa ja houkuttelee hauet uistimille.

Monet muutkin merieläimet reagoivat täysikuuhun. Maailmalla on todettu esim. katkarapujen, planktonien ja meduusojen tulevan täydenkuun aikaan pinnan lähelle, vaikka kuu olisi täysin pilvien takana näkymättömissä. Kuun aiheuttama vuorovesi vaikuttaa tietysti mereneläviin, mutta myös jotkut syvänmeren eläimet käyttäytyvät täydenkuun aikaan poikkeuksellisesti.

Monet muutkin eläimet pikkukalojen lisäksi pysyttelevät piilossa täydenkuun aikaan. Tällaisia ovat esimerkiksi jänikset ja pienet jyrsijät. Meillä makuuhuoneen ikkunan alla asusteleva jänis on jököttänyt alueellaan koko viikon ja nukkunutkin samassa pienessä kohdassa, mutta eilisestä asti siitä ei näkynyt jälkeäkään.

Tämä pienten eläinten piiloutuminen taas aktivoi niiden saalistajia. Esim. huuhkajat viestivät toisilleen nyt huhuilemalla reviiristään ja väläyttelevät siipiensä alapuolella kuun valossa helposti näkyviä vaaleita laikkujaan.

Mäyrä taas kömpii helmpommin liikkeelle täydenkuun aikaan oman sisäisen kellonsa hälyttämänä. Silloin on helpompi tavata muita omissa koloissaan viihtyviä lajitovereita.

Niin että ei kai ole suuri ihme, että monet ihmisetkin nukkuvat täydenkuun aikaan huonommin ja tutkimuksissa on toedettu melatoniinin, eli käpyrauhasessa erittyvän nk. unihormoonin, vähenevän jopa kolmanneksella.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *