Paras palkinto on, kun huomaa sokerittomuuden vaikutukset!
Olen jo useamman vuoden pitänyt kaksi sokeritonta kuukautta vuodessa. Toinen on ”herkuton huhtikuu” ja toinen on ”marraskuu ilman makeaa”. Minulle erityisen merkityksellinen on ollut juuri marraskuu, joka on onneksi juuri ovella. Olen oikein odottanut tätä! Marraskuu on pimeä kuukausi, jolloin energiatasot helposti laskevat, väsyttää ja uuvuttaa. Liikuttuakin tulee vähemmän. Ehkäpä juuri siksi marraskuun sokerittomuus näkyy selvimpinä positiivisina vaikutuksina niin kehossa kuin mielessänikin.
En tiedä, onko minulla sokeririippuvuutta, mutta makeat herkut vetävät minua kyllä puoleensa. Olen kuitenkin huomannut, että ne tuovat mukanaan vain hetken hurmion. Seuraukset ovat usein katalat: kipeä vatsa ja nuutunut sekä turvonnut olo. Karkkien poisjättäminen ja muunkin ylimääräisen sokerin siivoaminen ruokavaliosta, näkyy nopeasti. Jo viikossa parissa huomaan selkeitä muutoksia: olen virkeämpi, nukun paremmin ja vatsani voi hyvin. Olo on keveämpi ja turvotus kaikkoaa. Myös iho on kirkkaampi.
Karkit ja muut herkut on helppo karsia ruokavaliosta, mutta haluan marraskuun aikana kiinnittää huomiota myös piilosokeriin, jota tuntuu olevan kaikkialla: makurahkoissa, jugurteissa, mysleissä, leivissä, tuoremehuissa ja kastikkeissa. Hedelmiä aion silti syödä ensi kuussakin, vaikka ne sokeria sisältävätkin. Mehujen ystävä en ole koskaan ollut, mutta tiesitkö, että keskikokoisessa omenamehulasillisessa on saman verran sokeria, kuin coca-colatölkissä?
Sokerin vähentäminen näyttää vaikuttavan minulla myös myönteisesti siihen, kuinka kylläiseksi tunnen itseni. Tutkimuksissa onkin huomattu, että kylläisyyshormonimme leptiini ei pääse toimimaan normaalisti silloin, kun syömme sokeria. Siksi sokerihiiri syö jatkuvasti. Ja lihoo.
Moni teistä on jo useana vuotena lähtenyt kanssani mukaan marraskuuhun ilman makeaa, mahtavin tuloksin. Eiköhän tehdä tämä tänä vuonnakin yhdessä? Haastathan myös ystäväsi messiin! Paras palkinto on, kun vaikutukset alkaa huomata kehossaan ja mielessään sekä yleisessä jaksamisessa.
Tietysti voisi kysyä, miksei sokeria voisi jättää kokonaan pois, koko vuodeksi. Uskon itse kuitenkin kohtuuteen kaikessa, ja totaalikieltäytyminen, paitsi tällaisissa pienissä osissa, ei minulle sovi. Kuukausi on kuitenkin sopivan pitkä aika muistuttamaan minua siitä, että ilman herkkujakin voi elää. Ilman sokerikuorrutteita voi olla aivan mahtava olo! Lisäksi tulen usein myös tietoisemmaksi siitä, kuinka paljon meille sokeria jokapaikassa tuputetaan. Olen myös joka vuosi kehitellyt korvaavia ja terveellisiä vaihtoehtoja karkeille ja muille herkuille.
Marraskuu ilman makeaa. Olethan mukana?
<3 Anna
P.s. Kirjoittelin jokin aika sitten kieltäymyskuukausista ja siitä, mistä ne kertovat. Löydät tekstin täältä.
Mukana ollaan! Saa nähdä miten onnistuu täällä vauva-arjen ja yöheräämisten keskellä… Väsymyksestä kun herkästi seuraa kamala hiilarihimo… Mutta itsekuristahan se vaan on kiinni ja tahto on kova!
Tosi kivaa Nina, että olet mukana! Uskon, että huonosti nukutut yöt vaikuttavat mileitekoihin. Mulla ainakin. Mutta jos on tahtoa yrittää, niin uskon, että onnistutaan yhdessä. Kiitos, kun kävit kommentoimassa. Tsemppiä! T. Anna
Todella hyvä idea ja tahdon kyllä mukaan. Se vaan pieni ongelma, että kummitytön synttärit on juuri marraskuussa ja vielä 200km:n päässä eli sinne kun ajan ja siellä vietän päivän (nälkä tulee jossain kohtaa) ja tyttö on vielä omin pikku kätösin leiponut äidin kanssa herkkuja, niin enpä tiedä miten siitä selviytyä… Ja itseni tuntien jos annan yhtenä päivänä luvan herkutella niin sehän lähtee taas lapasesta.
No mutta pitänee miettiä, muuten tämä idea on kyllä tosi hyvä ja hyvään aikaankin vielä ennen joulukuuta.
Toisaalta, jos nyt jo tiedät, että tuo on ainoa kerta, jolloin herkkuja tulisi syötyä, niin voit varautua siihen ennakolta. Syöt hyvin ennen vierailua, jolloin herkkuja ei tule syötyä nälkäänsä ja päätät etukäteen montako herkkua otat. Ja pysyt päätöksessäsi. Silloin vaara, että lähtee lapasesta on pienempi. Mutta tosi mukavaa, kun oot mukana!