Anna Saivosalmi
Anna Saivosalmi

Syysloma lasten ehdoilla

Kuten instagramin puolella kerroinkin, olen jo jonkin aikaa haaveillut perhelomasta jossain lämpimässä maassa koululaisten syysloman aikaan. Olin katsellut jo hieman etelmänmatkoja ja fiilistelin jo lämpöä, aurinkoa ja valkoista hiekkaa.

Itseasiassa näin jo itseni biksuissa altaalla ja aamulenkeillä sinisen meren äärellä. Tai sittenkin ehkä jokin suurkaupunki Euroopassa: näkemistä, kokemista ja ihmettelyä porukalla. Miten olisi vaikka Pariisi tai Lontoo?

Viikonloppuna pidimme perhepalaverin, jossa otin matka-aikeet puheeksi kaikkien kesken. Vaikka aihe oli (ainakin minun mielestäni!) mukava, ei riemunkiljahduksia kuulunut.

Lapset eivät innostuneet Kanariansaarista tai muista rantakohteista, ”koska siellä on jo käyty”. Kanaria ja Kreikka on nähty. Okei. No olimmehan viime syksynä Fuerteventuralla, mutta ei se nyt tietenkään tarkoita, että koko Kanaria olisi koluttu. Euroopan kaupungit eivät saaneet myöskään kannatusta. Euroopan rantalomakohteetkaan eivät lapsia innostaneet. He halusivat kokea jotain uutta.

Jotain uutta!

Lapsilla oli vain yksi toive. He halusivat ruotsinlaivalle. RUOTSINLAIVALLE.

Kaikki kaverit ovat kuulemma olleet laivalla ja he eivät koskaan. Jaahas.

Ei se nyt ihan sama asia ole kuin omat haaveeni auringosta ja hiekkarannoista.. Meri toki kuuluu tähänkin skenaarioon, mutta siinä ne minun ja lasten haaveiden yhtymäkohdat sitten olivatkin.

Laivaristeily ei ollut ihan sitä, mitä minä olin syyslomalta ajatellut.

Aurinkoon vai laivalle?

Vai että ruotsinlaivalle. Olen asunut ikäni Turussa ja laivoilla on nuoruudessa rampattu vähän liiankin kanssa. Lähinnä siellä on juostu bilereissuilla ja muistot eivät ole kovin hääppöisiä: paljon ihmisiä, jonoja, eikä oikein muuta tekemistä, kuin istua baarissa tai kuljeskella tax freessä. En voi sanoa, että mielikuvani laivamatkustamisesta olisi mitenkään freesi ja nautinnollinen.

Mutta ymmärrän toisaalta, että lapset hinkuvat kokemuksia, joita heiltä puuttuu ja, joita kaverit ovat kehuneet.

Päätin kuunnella lapsia. Mutta ihan pelkkään risteilyyn ei minun kompromissikyvyilläni nyt kuitenkaan päästy. Sain instaan hyviä vinkkejä, miten Ruotsin reissusta saa rakennettua kivan kokonaisuuden. Kiitos teille! Suunnittelin matkakokonaisuuden, johon toivottavasti kaikki neljä perheenjäsentämme voivat olla tyytyväisiä.

Päiviksi Tukholmaan

Varasin menomatkaksi lennot, koska Tukholmaan pääsee kätevästi suoraan Turusta alle tunnissa. Nopeasti perillä kohteessa: koko loma vielä edessä. Me like!

Lisäksi muutama yö Tukholmassa: kulttuuria, nähtävyyksiä, kauppoja ja lapsille jotain kivaa ohjelmaa. Gröna Lund (onkohan se vielä lokakuussa auki?), Skansen, Kulturhuset, kuninkaanlinna, vanhakaupunki. Mitä muuta?

Ja sitten takaisin tullessa se lasten kohokohta: eli laivamatka.

Olen tyytyväinen, koska tämä ratkaisu tuo meille kaikille jotain. Lapset pääsevät laivalle ja me aikuiset pääsemme kaupunkilomalle ja hotelliin muutamaksi yöksi. Samalla voimme tutustua Tukholmaan, joka sopii oivasti tähän tilanteeseen, jossa kumpikin lapsi on aloittanut koulussa ruotsin kielen opiskelun.

Lapset eivät välttämättä kaipaa matkoilta upeita puitteita tai kaukomaita. He voivat arvostaa ihan eri asioita, kuin me vanhemmat. He voivat haaveilla pienistä asioista, jotka ovat toteutettavissa paljon pienemmällä budjetilla ja kaiken lisäksi ihan lähellä. Yhdessä tekeminen ja yhdessä oleminen ovat tärkeintä. Ja jonkin uuden kokeminen ja näkeminen.

Ainakin tämän opin keskustelusta, jonka onneksi kävimme yhdessä.

Lasten ehdoilla (osin) siis mennään tuleva syysloma. Tukholmaan ja takaisin. Ja laivallekin päästään. Mutta me aikuiset saamme myös pienen kaupunkilomamme Euroopassa.

<3 Anna

Lue myös edellinen postaukseni: Rohkea vai sittenkin vain itsekäs?

Viime syksynä olimme Fuerteventuralla. Paikka oli ihana! Tässä olemme, niin kuin näkyy, eläintarhassa.

Kommentit (3)

  1. Jonna

    Vasa-laiva voisi olla teitä kiinnostava kohde.
    Lomanne kuulostaa mainiolta kompromissilta!

  2. Matte

    Ehdottomasti Fotografiska!
    Sieltä löytyy myös Paul Svenssonin loistava ravintola saman katon alta.

  3. Riikka

    Minäkin liputan Vasa-laivan puolesta. Olen käynyt siellä jo kaksi kertaa ja voisin hyvin mennä vielä kolmannekin kerran. Tekniska museet, jonne pääsee näppärästi bussilla on myös tosi kiva paikka.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Olenko rohkea, vai sittenkin vain itsekäs?

Olin jokin aika sitten työpalaverissa, jossa myös mieheni oli sattumoisin mukana. Minulle esitettiin, se aika tavallinenkin kuulemani kysymys, että ”Mitä kaikkea sinun työnkuvaasi oikein kuuluu tällä hetkellä?”. Suolsin tottuneesti litanian hommista, joita tällä hetkellä teen….

Viisi kuudesta – mielenterveyden ongelmat ovat tavallisempia, kuin terveenä pysyminen

Tunnetko jonkun, joka on kärsinyt mielenterveyden ongelmista? Ai tunnet? Niin minäkin, itseasiassa aika montakin. Eikä ihme. Nimittäin jokin mielenterveyden häiriö koskettaa suurinta osaa meistä, jossakin vaiheessa elämänkaarta. On ollut hyvä huomata, ettei uupumuksesta, masennuksesta tai…

Mitä kaikkea ehtii harrastaa neljänkymmenen vuoden aikana?

Tänä vuonna juhlin pyöreitä, joten on hyvä aika muistella elettyä elämää. Ajattelin aloittaa muistelot harrastuksista. Ne ovat olleet kuitenkin niin iso osa sitä, mitä olen nyt. Esimerkiksi ilman yli 10 vuoden jalkapallouraani tuskin olisin ammatillisesti…

Sohvaperunan geenit

Ei ole ehkä käynyt epäselväksi, että rakastan liikkumista. Ja siksi minun onkin ajoittain vaikea ymmärtää, mikseivät kaikki muutkin ole tajunneet tätä ehtymätöntä ilon ja onnen lähdettä: liikettä. Liikunta on ollut minulle aina hyvin tärkeää, mutta…

Pitkän parisuhteemme salaisuus

En voi suoranaisesti rehennellä pitkällä parisuhteella, jos vertaan omaani vaikkapa vanhempieni liittoon, joka on kestänyt lähes 50 vuotta. Appivanhempani ovat olleet yhdessä vielä pidempään. Tapasin nykyisen mieheni baarissa ollessani 17-vuotias (älkää kertoko oppilailleni, että olin…

Äänikirjat eivät ole vain äänikirjoja

Kaupallinen yhteistyö: Storytel

Oikein odotan lenkillelähtöä. Äänikirjani jäi älyttömän jännään kohtaan viime hölkällä ja palan halusta palata Charrouxiin, pieneen Cernin tutkimuskeskuksen lähellä sijaitsevaan ranskalaiskylään, johon kuuntelemani kirjan jännittävät tapahtumat sijoittuvat. Graviton on 10-osainen Storytelin alkuperäissarja, joka on sopivan…

Minulle kuuluu ”ihan hyvää”!

Tänään minulta on kysytty useampaan kertaan, mitä minulle kuuluu?  Pakko myöntää, että tähän viattoman kohteliaaseen kysymykseen on ihan älyttömän vaikea vastata. Koen, etten oikein tiedä, mitä minulta odotetaan vastaukseksi. Riippuu kysyjästä, tilanteesta ja omasta kyvystä…

Jokaisella pitäisi olla ihmissuhde, jossa saa olla heikko ja huono

Tänään kaikki ei mennyt ihan putkeen. Puhisin työkiireissäni jo aamusta alkaen. Toinen lapsista oli sairaana ja tuntui, että tekemistä oli enemmän, kuin mitä pystyin handlaamaan. Olin kireä mutta minun piti uppoutua koneeseeni, jota sain hommia…

Miten inhokkiliikkeistä tuli suurimpia suosikkeja?

Askelkyykky, Burpee ja punnerrus. Kaikkien aikojen inhokkiliikkeeni. Noin kymmenen vuotta sitten en tehnyt juurikaan mitään lihaskuntoni eteen. No, kävinhän juoksemassa ja spinningtunneilla ja kuvittelin samalla ylläpitäväni lihasmassaa, mutta eihän se niin mene. Ryhmäliikuntatunneista valitsin kerran…

Asia, jota ei pitäisi sanoa – ”Eronjälkeiset lapsivapaat viikot tekevät elämästäni parempaa!”

”Nautin todella eron jälkeisestä elämästä. Olen nyt viikon matkustellut, tehnyt paljon töitä, nähnyt ystäviä, käynyt drinksuilla ja nukkunut pitkään – juuri sitä, mitä tarvitsinkin! Ja nyt lennän kotiin ja menen hakemaan ihanat lapseni. Yhtäkkiä tuntuu,…