Kymmenen miinusmerkkistä raskauskiloa

Raskauskilot, varsinkin synnytyksen jälkeiset kilot puhuttavat. Olen viimeaikoina lukenut aiheeseen liittyen useampia (kärkkäitäkin) blogitekstejä ja artikkeleita. Vaikka omista raskauksistani ja synnytyksistäni on aikaa, aloin pohtia asiaa. Minunkin painoni muuttui raskauksien myötä. Muutos oli kuitenkin kohdallani miinusmerkkinen.

Ennen lapsia painoin lähes kymmenen kiloa enemmän kuin nyt. Olin silloinkin juuri ja juuri normaalipainon rajoissa, varsinaista ylipainoa minulla ei  ollut. Liikuin ennen raskauksia runsaasti ja söin melko terveellisesti, mutta kuitenkin eritavalla.

Kummankin raskauden aikana painoni nousi reilu kymmenen kiloa. Kahden hyvin peräkkäisen raskauden jälkeen palautuminen askarrutti ja aloitin kevyellä liikunnalla. Varsinkin toisen raskauden aikana liikunta oli nimittäin  jäänyt lähes kokonaan, koska se teki kipeää: vatsa painoi.

Toisen raskauden jälkeen liikkuminen oli aluksi kärryttelyä, eli piiitkiä vaunulenkkejä. Aloin myös kiinnittää hieman huomiota syömisiini. Parin vuoden kuluttua viimeisestä synnytyksestä olin mitoissa, joissa olen myös nyt, yhdeksän vuoden jälkeen. Painoni ei vain vakiintunut samalle tasolle kuin ennen raskauksia vaan kymmenisen kiloa alemmas. Keräsin siis miinusmerkkisiä raskauskiloja. Mitä siis tein synnytysten jälkeen toisin, kuin ennen lapsia?

Ennen ensimmäistä lastani liikuin paljon. Juoksin ja kävin spinningtunneilla. Liikunta oli pääosin aerobista ja kovatahtista. Voimaharjoittelua en tehnyt lainkaan. Aamupalani koostui vehnämuroista ja maidosta, lounaan söin koulussa, silloisessa työpaikassa. Annokset olivat isohkoja, liikuinhan omasta mielestäni paljon. Aamiaiseni ei kuitenkaan pitänyt nälkää kovinkaan hyvin, joten lounaalla minulla oli sudennälkä. Proteiinin saantiin en kiinnittänyt paljoakaan huomiota, ravintoni oli hiilihydraattipitoista. Pyrin myös syömään vähärasvaisesti.

Itse koen, että juuri runsas ja kovatahtinen, pelkästään aerobista kuntoa kehittävä liikunta(juoksu ja spinning) oli yksi syy korkeampaan painooni ennen lapsia. Lisäksi vähäproteiininen, melko runsaasti nopeita hiilihydraatteja sisältävä ja vähärasvainen ruokavalioni vaikutti toki myös,  vähäisempää arkiliikuntaa unohtamatta.

Lasten saamisen jälkeen aloitetun voimaharjoittelun myötä olen saanut kehitettyä kropassani lihasta, joka on aktiivista kudosta ts. kuluttaa jatkuvasti energiaa myös levossa. Lisäksi voimaharjoittelu vaikuttaa myönteisesti veren hormoni- ja sokeripitoisuuksiin sekä parantaa insuliiniherkkyyttä. Voimaharjoittelu ei tee minusta myöskään ylinälkäistä, jolloin annokset eivät paisu liian suuriksi ja herkkuja tulee syötyä vähemmän. Kovatahtinen aerobinen harjoittelu, jota harrastin ennen lapsia, nostaa myös kehon kortisoli(stressihormoni) tasoja, jolloin painonhallinta voi vaikeutua. Korkeat kortisolitasot voivat olla syynä erityisesti keskivartalolle kerääntyvään rasvaan. Siksi jo valmiiksi stressaantuneelle kovatehoinen aerobinen liikunta ei ole se paras vaihtoehto.

Ruokavalioni on raskauksien jälkeen muuttunut hyvälaatuisia proteiineja ja hiilihydraatteja sisältäväksi. Suurin muutos ruokavaliossani on ollut rasvan saannin lisääminen. Pähkinät ja muut hyvien, pehmeiden rasvojen lähteet ovat olennainen osa nykyistä ruokavaliotani. Nälkää on helpompi hallita ja pysyn kylläisempänä pidempään osatessani koostaa ateriat jo aamusta alkaen siten, että verensokeri pysyy tasaisena. Syön nykyään myös määrällisesti enemmän kuin ennen raskauksia. Ruuan laatu vain on erilaista: kasvisten ja marjojen määrä on lisääntynyt.

Arkiliikuntani on lasten jälkeen lisääntynyt. Autoilu on minulle, ollut jo pitkään, se viimeinen vaihtoehto. Ennen lapsia kuljin työmatkat autolla tai bussilla. Nykyinen työpaikkani on lähempänä, joten matka taittuu pyörällä tai kävellen. Lasten kanssa on aina tullut liikuttua paljon. Telkkarin edessä tuli makoiltua ennen lapsia runsaastikin. Nykyään en enää juurikaan katso TV:tä. Seison työpäivät sähköisen pöydän ansiosta ja kävelen muutenkin enemmän. Nämä pienet muutokset vaikuttavat pitkällä tähtäimellä enemmän kuin kolme kertaa viikossa vedetty spinningtunti!

Koen olevani tällä hetkellä hyvinvointipainossani. Minun ei tarvitse ponnistella kohtuuttomasti, jotta painoni pysyy siinä, missä se nyt on. Voin hyvin ja olen toimintakykyinen ja virkeä. Olen tyytyväinen kehooni, toisaalta olin sitä myös ennen raskauksia, kymmenen kiloa painavampana. Kaikille plussamerkkisiä raskauskiloja ei siis kerry. Ehkä olen tullut myös tietoisemmaksi siitä, minkälainen ravinto ja liikunta on juuri minun keholleni hyväksi. Tämän oppii usein elämänkokemuksen ja toisaalta myös aktiivisen omatoimisen tiedonetsinnän kautta.

Raskaus on aina keholle ja mielelle iso muutos. Minua henkilökohtaisesti häiritsee nykyään korostuva trendi, jonka mukaan synnytyksen jälkeen olisi nopeasti päästävä takaisin vanhoihin mittoihin, keinolla millä hyvänsä. Itselläni palautuminen kävi suhteellisen helposti, mutta hitaasti, pienillä muutoksilla. Se, että raskauskilot olivat kohdallani miinusmerkkisiä kertoo ehkä siitä, etten ennen lapsia osannut tai viitsinyt pitää itsestäni yhtä hyvää huolta kuin nyt. Ajattelen myös, että miinusmerkkisillä kiloilla lasten saamisen jälkeen oli loppupeleissä hyvin vähän tekemistä sen kanssa, että olin synnyttänyt tai ollut raskaana.

Mitä ajattelette raskauskiloista? Ovatko ne teillä olleet plussa- vai miinusmerkkisiä? Vai onko paino pysynyt ennallaan?

<3 Anna