Kannustavaa ja lannistavaa! – Ensimmäinen viikko takana

Ensimmäinen #f45challengen viikko alkaa olla paketissa, seitsemän viikkoa olisi vielä edessä. Haasteesta kerron tarkemmin tässä postauksessa. Sanotaan, että tällaisissa keisseissä alku on aina helppo, kun motivaatio on kohdillaan ja oman elämänsä on optimoinut hyvinvoinnin näkökulmasta.

Into saattaa kuitenkin laskea ja puhti lopahtaa pikkuhiljaa, kun uutuuden viehätys katoaa ja viikot vierivät, mutta katsotaan, miten minun käy. En kuitenkaan ole millään dieetillä, kituuta vähällä ruualla, itseasiassa päinvastoin. Nälkä ei ole vaivannut koko viikkoon! Ja nyt minulla on todella hyvät fiilikset. On ihanaa syödä hyvin arjessa. Jo ensimmäisen viikon aikana olen huomannut olossa muutoksia. Olen ollut virkeä ja vatsa on ollut todella tyytyväinen.

Mutta, kun elämä ei ole tasaista

Elämä ei ole kuitenkaan tasaista arkea, vaan, ainakin meillä, siihen liittyy jatkuvasti liikkuvia osia ja yllättäviä käänteitä. Tulee juhlia, sairastumisia ja ruokapaniikkeja. Lisäksi minulta punktoitiin eilen nilkasta melko iso ganglio ja tämä vaikuttaa treeneihin ja liikkumiseen, mutta en ole siitä huolissani. Olen siis ensimmäiseen arkiviikkoon todella tyytyväinen. Tietoisuus haasteen alkamisesta on saanut minut pohtimaan omia valintojani. Ja tämä on ollut tärkeintä!

En ole valmistanut ruokia ohjelman reseptien mukaan, vaan syönyt ihan samoja ruokia kuin aiemminkin: syön aamupalan kotona, lounaan ja välipalan koulussa ja sitten taas loppupäivän pääosin samaa ruokaa, kuin muukin perhe. Mutta olen kiinnittänyt huomiota esim kasvisten syömiseen jokaisella aterialla, saanut ohjelman resepteistä insipiraatiota, ja kirjannut onnistumiset ja fiilikset haasteen sovellukseen aina päivän päätteeksi.

Kaikki ylimääräinen napostelu ja höttöherkkujen puputtaminen on kuitenkin jäänyt, ja tästä olen todella tyytyväinen. Näköjään jo pelkkä tietoisuus siitä, että minulla on tavoite ja päätös siitä, että haluan syödä monipuolisesti ja terveellisesti ja liikkua säännöllisesti, riittää. Toki yhteisön ja valmentajien läsnäolo, sekä alkumittaukset vaikuttavat!

Lannistan ja kannustan

Olen saanut teiltä todella paljon palautetta tähän haasteeseen liittyen. Moni on laittanut viestiä, että kiva, kun postailet ruokakuvia instastooreihin. Niistä saa kuulemma ideoita ja inspistä myös omaan syömiseen.

Sain kuitenkin myös palautteen, jossa kirjoittaja kertoi pettyneensä siihen, että lähdin tällaiseen haasteeseen mukaan. Hän oli ajatellut, että minulla on tasapainoinen näkemys hyvinvoinnista, ja kokee todella lannistavana, jos nyt aion puhua olemattomasta vyötärörasvastani.

Palaute sai minut pysähtymään ja pohtimaan pitkään omia tarkoitusperiäni, toimintani syitä ja sen seurauksia. Ja tämä oli pelkästään hyvä asia.

On toki kurja lukea, että joku kokee toimintani lannistavana, eikä tarpeeksi kannustavana. Ymmärrän kirjoittajaa. Toivon silti myös, että emme lähtisi tällaiseen vertailuun. Lähtökohtamme ovat erilaisia, eikä omaa elämäntilannetta kanata verrata toisten vastaavaan.

Tämä on jotain ihan MINUN OMAANI

Myönnän nimittäin, että olen todella innostunut tästä haasteesta. Minulla on ollut jo jonkin aikaa sellainen olo, että halusiain keskittyä itseeni ja omaan hvyinvointiini. Autan ja tsemppaan työssäni todella paljon muita, ja tykkään siitä, että voin antaa. Mutta nyt halusin jotain ihan omaa, ja tämä haaste tuli juuri sopivaan aikaan.

Kuten kirjoitin jo aiemminkin, minulla ei ole sen kummemmin painonpudostustavoitteita, koska se ei ole tarpeen. Sen sijaan haluan keskittyä hyvinvointiini, ravintorikkaaseen ruokaan ja monipuoliseen liikuntaan. Huolestuin alkumittauksissa vyötärö-lantio -suhteestani, ja haluan siksi pysäyttää keskivartaloni paisumisen jo heti alkuvaiheessa, koska vyötärörasva ei ole millään muotoa terveellistä. Mittauksen tuloksista voit lukea täältä.

Minulla on perinnöllinen taipumus kerätä vararavintoa keskivartaloon, ja viime aikainen tiukka työnteko ja se, etten ole panostanut omaan hyviinvointiini niin paljon, kuin olisin halunnut, alkaa heijastua terveyteeni. En ole luonnostani hoikka.

Mikä olisikaan siis parempi, kuin tällainen pieni ryhtiliike ja katsaus omiin elintapoihin tämän haasteen muodossa. Arki jatkuu kuitenkin ihan samanlaisena työssäkäynnin, kodinhoidon, lasten harrastusten ja perusasioiden parissa, enkä stressaa ruoka-asioista sen enempää kuin aiemminkaan.

Toivon, että päinvastoin, kannustaisin muitakin tekemään terveellisempiä valintoja ja innostumaan liikunnasta.

Niin, olisko mukava lukea päivittäisitä ruuistani tai jostain muusta haasteeseen liittyvästä?

<3 Anna

Lue myös edellinen postaukseni, jossa kerron lähtömittausten tulokset: Nyt se alkaa F45 Challnege – 8 viikon haaste