MEIDÄN TOP5 puuhat; yhteistä tekemistä kotona
Aika monen arki muuttui muutamia viikkoja sitten, kun koronavirus toi muutoksia arjen kuvioihin. Myös meidän arkemme muttui; minä teen enää keskimäärin kahta päivää viikossa töitä ja Leo on ainoastaan nämä kaksi päivää hoidossa. Olemme myös viihtyneet aiemmin aika paljon kaupoilla ja niiden leikkipaikoilla; nyt siitä on luovuttu. Jäljelle on jäänyt kotona olo ja ulkoilu lähiympäristössä. Lapseni ei enää ole viidesti viikossa saamassa virikkeitä päiväkodista vaan niitä täytyy yrittää hiukan tarjota kotonakin. Unohtamatta sitä, ettei saa itseään ajaa aivan piippuun; lapsi ei mielestäni mene rikki vaikka meilläkin ruutuaika on normaalia suurempi tällä hetkellä. Ei saa ottaa liian kovaa stressiä tästä kotona olosta. Mutta tähän postaukseen keräsin meidän top5 yhteistä tekemistä kotona.
1. KASVIEN ISTUTTAMINEN
Tämä lähti liikkeelle siitä, että istutimme rairuohot kasvamaan. Se innostuksen määrä tuolla 4-vuotiaalla! Ja puhumattakaan, kun niitä on käyty katsomassa useamman kerran päivän aikana, että joko siellä näkyisi jotain.
Rairuohon istuttaminen on palkitsevaa, koska se tuntuu kasvavan vaikka äidillä ei olisi mitään hajua istuttamisesta. Ja nopeus on myös rairuohon valttina! Sanottakoon tässä kohti, että itsehän en onnistu pitämään mitään hengissä, joten en olisi uskonut, että istuttamisesta tulisi meille ihan projekti..
Kuten sanottu; äiti sekä poika innostui rairuohon istutuksesta ja hetkeä myöhemmin löysimme itsemme istuttamasta vesimelonin siemeniä. Sitten ystävämme Google kertoi, kuinka vesimeloni tarvitsee kasvihuoneen kasvaakseen. No, kuka arvaa jo minkä tilasimme seuraavaksi? Nyt vesimelonin siemenet on tosiaan istutettu purkkeihin ja pieni kasvihuone, sellainen parvekkeelle sopiva on postin kuljetettavana.
Tällä kokemuksella on todettava, että tämä on todella mukavaa yhteistä tekemistä kotona. Meillä on haaveissa jo salaatit, paprikat, erilaiset yrtit sekä kukkaset. Ne odottelevat nyt mm. sitä kasvihuonetta, jotta saamme paikan istutuksillemme. Jos jollain on jotain erinomaisia vinkkejä, miten onnistua näiden kasvattamisessa niin antaa tulla vain esim. kommentteihin! Me olemme vielä aika alkutaipaleella ja kuten todettu; en ole mikään ihan taitavin tapaus kasvien hengissä pitäjänä..
Mutta näitä jäämme nyt seuraamaan kevään ja kesän ajaksi sekä istutamme jotakin lisää. Toivotaan, että saamme edes jotain, mikä alkaa kasvaa ja jota seurata!
2. ASKARTELU
“Askartelu, muka niin hauskaa yhteistä tekemistä kotona” – ajattelin vielä jokin aika sitten. Koska siis minut tuntevat tietävät, etten todellakaan askartele. Työskennellessäni päiväkodissa jouduin sitä pienesti tekemään, mutta.. Ei. Sitten lapseni kysyi:“Äiti, miksei meillä ole mitään askarteluun sopivia juttuja?” Niin, no miksei? Minulta löytyy kuitenkin lapsi, joka nauttii askartelusta ja tuottaa nykyään jo päiväkodissa vaikka mitä mahtavia taideteoksia. Joten ei auttanut, kuin sukeltaa tässäkin kohdin Googlen ihmeelliseen maailmaan ja alkaa selailemaan, että mitä voisimmekaan tarvita saadaksemme jotain askarteluita aikaan. Kartonkia, liimaa, tarroja, maalia, siveltimiä.. Osa näistä on vielä postin kuljetettavana, mutta ensimmäinen erä tuli loppuviikosta ja pakko se oli aloittaa pääsiäiskorttien merkeissä, jotka lähtevät postissa isovanhemmille sekä kummeille. Niistä en nyt julkaise kuvaa, koska muuten menee yllätys pilalle!
Tämä askartelemamme raketti on yksi upeimpia askarteluita, joita olen ikinä ollut tekemässä. Tämä on mielestäni aivan mahtava ja Leo on aivan onneissaan omasta raketistaan. Me käytimme wc-paperirullaa, jonka Leo maalasi siniseksi. Ikkunat tulivat napeista, lieskat silkkipaperista, katto kartongista ja kimalleliimalla pientä koristusta. Wc-paperirullista on syntynyt tähän mennessä myös kiikarit, joista ei ole kuvaa. Sen lisäksi Leo on kovin jo ideoinut, kuinka seuraavista tyhjäksi tulevista rullista tulee robootti sekä auto; mielenkiinnolla toteutusta odotellessa!
Tänä aamuna Leo askarteli meille myös pääsiäis-maalauksen omaksi iloksemme. Katsotaa, jos tälle sattuisi löytymään sopivat kehykset, niin tämän saisi ihan kunnolla esille kaikessa upeudessaan!
Asenteeni on oikeasti muuttunut. Askartelu voi olla ihan kivaakin!
3. LEIVONTA
Leon kanssa on tullut nyt leivottua mm. sämpylöitä, peltileipää, muffineita, tattarilastuja ja teimme me sitä jäätelöäkin. Aika moni lapsi nauttii saadessaan touhuta aikuisen kanssa keittiössä; meillä ainakin ollaan aivan onneissaan mukana toimimassa kun vaan saa mahdollisuuden. Joten ottakaa ne pienet, innokkaat apurit keittiöön mahdollisuuksien mukaan. Meillä meni aika kauan, että pystyi edes omia aineksiaan käsittelemään raakana. Mutta nykyään on ihanaa leipoa yhdessä! Alla muutamat linkit eri resepteihin; omiin sekä muiden, joita olemme nyt enimmäkseen käyttäneet. Nämä on maidottomia, gluteenittomia, osa enemmän ja osa vähemmän kaikettomia.
- Tattari-kookoslastut
- Kookosjäätelö
- Vohvelit
- Maukastonton – Pikkusiilin piparit
- Maukastonton – Pikkusiilin näkkäri
- Erikoisen hyvää – Helpot hirssisämpylät
- Erikoisen hyvää – Vaalea monitoimi taikina (muffinit, piirakat jne)
Aikaa menee todennäköisesti enemmän ja sotkuakin syntynee, kun laskee lapsen keittiöön mukaan, mutta.. Mitä siitä sitten? Kivaa yhteistä tekemistä puuhailla siellä keittiössä ja tehdä herkkuja. Jos mahdollista, niin ne maistuvat entistäkin herkullisemmalle, kun niitä on päässyt itse tekemään!
4. METSÄRETKI
Tämä tuskin tarvitsee enempää selittelyä. Luonnon tutkailua, puissa kiipeilyä, juoksentelua, esterataa ja mitä kaikkea siellä metsässä voikaan kehittää!
Me siis kannustamme jokaista lähtemään metsään juoksentelemaan ja tutkimaan alkavaa kevättä! Ja valitsemaan kenties niitä ei-kaikkien-suosimia-metsiä vaan kenties niitä hiljaisempia, joissa saa vapaasti juoksennella eikä tule turhia ihmiskontakteja näissä olosuhteissa. Jos on mahdollisuus valita useamman metsän välillä.
5. LUKEMINEN JA ÄÄNISATUJEN KUUNTELU
Lukeminen on aina ollut osa meidän arkea ja elämää, mutta sen merkitys on kasvanut nyt kun olemme enemmän kotona. Löysimme jokin aika sitten äänisadut ja niitä on nyt todellakin kuunneltu. Sieltä löytyi Supermarsuja useampi ja niistä tuli ihan suosikkeja. Ensin koin pientä morkkista, että meidän kirjat alkoivat tulla muiden lukemana, MUTTA onhan se ihana kuunnella satua toisen lukemana ja vain keskittyä pitämään pientä ihmistä kainalossaan. Sanoisin siis meidän parin viikon kokemuksella, että molemmilla on paikkansa; vanhemman itse lukemalla sadulla ja äänisadulla.
Leo rakastaa satuja. Varsinkin noita äänisatuja; hänestä näkee, kuinka mielikuvitus pääsee laukkaamaan ja hän saa kuvitella sen kaiken kuulemansa. Se on huikeaa!
MIKÄ ON MUIDEN TOP5 YHTEISTÄ TEKEMISTÄ KOTONA JUST NYT?