Stressiherkkyys on stressijärjestelmän herkkyyttä

Stressiherkkyys tarkoittaa stressijärjestelmän herkempää reagointia, ja sen juuret löytyvät usein lapsuuden kasvuympäristöstä, synnynnäisestä temperamenttipiirteestä tai sekä että.

Miten stressiherkkyys syntyy?

Stressin säätelyyn liittyvät aivoalueet kehittyvät lapsuudessa. Jos haitallinen stressi on ollut jatkuvaa, eikä aikuisen apua vaikeiden tunteiden ja stressin säätelyyn ole ollut tarpeeksi saatavilla, kehittyvät aivot voivat muovautua stressiherkemmiksi. Pahimmassa tapauksessa se aikuinen, jonka olisi pitänyt olla tuki ja turva, on ollut pelon lähde.

Aivojen toiminnassa stressiherkkyys näkyy esimerkiksi siten, että mantelitumake saattaa hälyttää turhan herkästi uhasta ja käynnistää stressireaktion. Samaan aikaan etuotsalohko, jonka tehtävänä on rauhoittaa turhia hälytyksiä, ei ole saanut “tarpeeksi oppia” tähän tehtävään lapsuudessa. Tällöin mantelitumakkeen ja otsalohkon välinen yhteistyö ei toimi sujuvasti, ja stressin säätely on haastavampaa aikuisena.

Suurempaan stressiherkkyyteen voi myös liittyä temperamenttipiirre reaktiivisuus eli herkkyys. Hermosto voi olla synnynnäisesti herkempi sisäisille ja ulkoisille ärsykkeille, jolloin se ylivirittyy ja kuormittuu herkemmin. Myös pitkittynyt, uupumiseen johtanut stressi aikuisena voi herkistää hermostoa niin, että se reagoi stressiin helpommin.

Voiko stressiherkkyyden tunnistaa?

Stressiherkkyydelle ei ole olemassa mitään mittaria, mutta oman herkkyyden voi tunnistaa siitä, kuinka helposti saa stressioireita. Stressiherkkä myös ylivirittyy helpommin, jonka merkkejä voivat olla esimerkiksi

• hengityksen muuttuminen pinnalliseksi,
• ärsyyntyminen,
• ylivilkas toiminta ja sähläys,
• vaikeus keskittyä,
• jumiutuminen epäolennaisuuksiin,
• kehon jännittyminen,
• vatsan oirehtiminen,
• päänsärky tai puristava tunne tai “kohina” päässä.

Temperamenttipiirteeseen liittyvän herkkyyden jäljille voi päästä tutustumalle herkälle ominaisten piirteiden listaan.

Mitä stressiherkkä voi tehdä?

Kun tunnistaa stressiherkkyyden itsessään ja hyväksyy ja ymmärtää sen olemassaolon, on jo pitkällä. Sen jälkeen voi keskittyä stressin vähentämiseen ja säätelyyn eri keinoin. Stressiherkkänä olen kokenut, että esimerkiksi seuraavat asiat ovat olleet hyödyksi:

1. Vertailun lopettaminen

Jokaisella meistä on tietyt synnynnäiset piirteet ja omanlainen tausta, jotka vaikuttavat stressiherkkyyteen. Tämän takia on kestämätöntä verrata omaa kykyä sietää erilaisia ärsykkeitä tai stressiä jonkun toisen stressinsietokykyyn, oli kyseessä sitten ystävä, kollega tai sisar.

2. Stressitekijöiden vähentäminen

Kaikkia stressitekijöitä ei voi elämästä poistaa. Silti sellaisia stressitekijöitä, joihin pystyy vaikuttamaan, kannattaa vähentää. Stressin säätely ja sen opettelu on sitä haastavampaa mitä enemmän on kuormitusta, joten “ylimääräisistä” stressitekijöistä on hyvä pyrkiä eroon.

3. Rauhoittumisjärjestelmän aktivointi

Rauhoittumisjärjestelmän eli parasympaattisen hermoston aktivoinnilla voi tasapainottaa stressijärjestelmän toimintaa. Tähän tarkoitukseen sopivat mitkä tahansa toimet, joissa tunnet, että kehomielesi rauhoittuu ja rentoutuu (päihteitä lukuun ottamatta).

4. Väärien hälytysten tunnistaminen

Kuten sanottu, stressiherkän mantelitumake voi hälyttää helposti vaarasta myös silloin, kun mitään syytä ei olisi. Tätä tapahtuu kaikille ihmisille, mutta stressiherkän kannattaa tietoisesti huomioida tällaiset hälytykset, sillä herkän stressijärjestelmä ei rauhoitu niin helposti.

Mitä useammin pysähtyy rauhoittamaan itseään väärien hälytysten jälkeen, tulee samalla opettaneeksi aivoille stressin säätelyä. Ajan mittaan ja useiden toistojen jälkeen tämä käy helpommaksi ja automaattisemmaksi, kuten minkä tahansa taidon opettelun jälkeen.

5. Tunnekokemusten työstäminen

Jos stressiherkkyyteen liittyy haitallisia kokemuksia kasvuympäristössä, niihin liittyvien tunnekokemusten kohtaaminen ja työstäminen voi auttaa. Esimerkiksi lapsuudessa syntyneet haitalliset skeemat voivat saada meidät toimimaan aikuisena tavoilla, joissa aiheutamme itsellemme lisää stressiä.

Lue myös

Tunteita tunnistamalla ja säätelemällä hoidat mieltäsi ja kehoasi

Se mitä tapahtuu lapsuudessa, jättää aina jäljen

Tunnista ylivireystilan merkit (+keinoja sen rauhoittamiseen)

Seuraa blogia Facebookissa

Kuva: Elsa Tonkinwise