Näin saat tolkkua arjen kiireeseen

Tämä hauska Linda Saukko-Raudan piirros kuvaa osuvasti arjen hässäkkää. Siis sitä, että tehtävälistamme on loputon ja kiire tuntuu jo kireytenä päänahassa. Kun oikein kovasti juoksee, lopulta on vaikeaa saada enää mistään kunnollista otetta. Ja nyt en puhu työelämän oravanpyörästä vaan ns. itseaiheutetusta oravanpyörästä.

Vapaa-aika saattaa stressata jopa enemmän kuin työ. On ruuanlaittoa, siivousta, kaupassa käyntiä. Lasten asioiden hoitoa ja harrastuksiin viemistä. Jos vauhdikkaan työpäivän jälkeen vapaa-aika on aikataulutettu minuutilleen, ei hengähdystaukoa jää. Lopulta saatetaan vielä tinkiä yöunista, joka vain pahentaa tilannetta seuraavana päivänä.

Arjen hässäkkää voi lähteä suitsimaan esimerkiksi seuraavin keinoin:

1. Jos et ole ihan varma, mihin kaikki aikasi menee, kirjaa yhden viikon ajan ylös kaikki tekemisesi. (10 min. twitterissä, 20 min. ruuanlaittoa, syömistä, 10 min. keittiön siivoamista. jne.) Näin saat selville, mihin aikasi oikeasti menee.

2. Tee itsellesi pakko-halu -testi. Ryhmittele tekemisiäsi sen mukaan, onko ne pakko tehdä vai haluatko tehdä niitä. Jos joku asia ei ole pakollista, etkä oikeastaan haluaisi sitä edes tehdä, se on turha velvollisuus. Tiputa nämä turhat velvollisuudet pois.

3. Kun sinulla on lista asioita, jotka haluat tehdä ja jotka on pakko tehdä, alkaa priorisointi. On hyväksyttävä, että kaikkea haluamaansa ei välttämättä ehdi tehdä. Priorisointi voi tapahtua päivätasolla (mikä on tärkein tehtävä, mikä tänään pitää saada tehtyä), mutta myös pidemmällä aikavälillä.

Pidemmän aikavälin priorisointi tarkoittaa hieman suurempien kysymysten esittämistä itselle, kuten mikä minulle on oikeasti tärkeää elämässä. Miten haluan elämäni (eli myös arkeni) kuluttaa?

Mihin haluan tuhlata aikaani?Jos kuvittelen itseni kymmenen vuoden päähän katsomaan elämääni taaksepäin, mitä haluaisin menneisyydessä nähdä?

4. Jos olet perheellinen, tekemisten priorisointia kannattaa ajatella koko perheen hyvinvoinnin kannalta. Kaiken ajan ei tarvitse mennä siihen, että lapsia kuskataan joka päivä harrastuksiin. Kaikki aika ei voi myöskään mennä siihen, että toinen tai kummatkin aikuisista haluaa käyttää kaiken ajan omiin tarpeisiinsa. Hedelmällisintä on etsiä sellainen perheen sisäinen tasapaino, jossa jokainen perheenjäsen saa aikaa itselleen mieluiseen asiaan.

5. Joskus kiirettä luo kiireen tuntu. Kiire voi tuntua hallitsemattomalta silloin, jos yritämme pitää paljon hoidettavia asioita päässämme. Tähän auttaa yleensä tehtävälistan tekeminen. Mitään “sälää” on turha pitää mielessä pyörimässä, vaan hoidettavat asiat kannattaa kirjoittaa ylös. Kun tekemiset on paperilla, niitä on myös helpompi priorisoida.

Meillä on nykyään aivan mieletön määrä asioita, joita voisimme tai ehkä haluaisimme tehdä. Osa kiireestä on myös ahneutta eli emme osaa enää valita, mitä haluamme vaan haluamme mahdollisimman paljon kaikkea. Uskoisin, että yksinkertaistamalla elämäämme ja pidättäytymällä jatkuvasta tekemisen virrasta voisimme nähdä paremmin, mihin haluamme keskittyä. Pysähtyminen voi tuntua turhalta ja pelottavaltakin, mutta joskus se on ainoa tapa saada arjen hässäkkään ja elämään joku tolkku.