Loppu turhan murehtimiselle
Vielä toteutumattomien asioiden murehtiminen kuuluu entä jos? -kategoriaan. Entä jos menetän työpaikkani? Entä jos lapseni sairastuu vakavasti? Entä jos tulee avioero? Entä jos käy niin ja näin? Murehtija voi jatkaa entä jos -listaa loputtomiin.
Entä jos -ajattelija haluaisi varmistaa, että mitään pahaa ei tapahdu. Se on kuitenkin mahdotonta. Elämää ei voi kontrolloida loputtomiin, eikä elämä ole tasaista pintaa, johon ei tule koskaan säröjä. Jokaisella on varmasti entä jos-ajattelua silloin tällöin. Joskus se voi olla hyväkin tapa tarkastaa realiteetteja, jos edessä on esimerkiksi ison päätöksen tekeminen.
Entä jos -ajattelu on kuitenkin mennyt liian pitkälle, jos seuraavat ehdot toteutuvat:
- Huoliajatus on todentuntuinen ja edustaa sinulle todellisuutta.
- Huoliajatuksen sisältö on niin pelottava, että taistele tai pakene –reaktio virittyy.
- Huoliajatus saa sinut tekemään sellaista, mikä ei johda arvojesi suuntaisiin tekoihin, vaan kaventaa elämääsi.
Itse entisenä supermurehtijana tiedän, että suurin osa etukäteen murehtimistani huolista oli lopulta turhia huolia. Mark Twain on osuvasti sanonut: “Olen viettänyt suurimman osan ajastani murehtimalla asioita, jotka eivät ole koskaan tapahtuneet.”
Huoliajatusten ei pidä antaa viedä elämäniloa, vaan sitä vastoin niitä kannattaa toden teolla haastaa. Voit esimerkiksi tehdä seuraavan kokeen:
- Mieti jotain jo tapahtunutta, jota murehdit paljon etukäteen. Mitä mielesi ennusti asiassa tapahtuvan? Mitä kaikkea mahdollista murehdit?
- Mitä oikeasti tapahtui? Menikö se paremmin vai huonommin, kuin mielikuvissasi ennustit?
- Miten selviydyit siitä?
Entä jos vain luottaisi itseensä ja kykyihinsä selvitä myös vaikeissa tilanteissa?
Lähteenä käytetty Arto Pietikäisen kirjaa Joustava mieli. Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen yliotteesta.