Millainen työ sopii introvertille?
Mikään temperamenttipiirre ei ratkaise sitä, mitä työtä voi tehdä tai millainen on hyvä työ. Itse olen kuitenkin huomannut, että olen osittain tiedostamatta ja osittain tietoisesti hakeutunut työtehtäviin, joissa viihdyn introverttina loistavasti. Jokaisessa työssä voi olla tehtäviä, jotka eivät ole niin mieluisia luonteelle, mutta kun tehtävistä tai työn tekemisen tavoista valtaosa sopii omaan persoonallisuuteen, työhyvinvointi paranee kummasti.
Aina luonteelle sopivia töitä ei ole mahdollista saada valmiina pakettina. Työnkuvaa voi kuitenkin tuunata itselleen sopivammaksi pikku hiljaa. Introvertille kultaa on esimies, joka ymmärtää, että ihmiset ovat temperamentiltaan erilaisia ja että teemme työmme paremmin silloin, kun saamme tehdä työtä omalla tyylillämme.
Introverteille sopii tietenkin useampi eri ammatti ja mielekäs työn sisältö määräytyy aina omien mielenkiinnon kohteiden mukaan. Kuitenkin tietyt piirteet työssä voivat olla tärkeitä introvertille. Näitä kuutta asiaa pidän itse tärkeänä työssä:
1. Itsenäinen työ
Olen ehdottomasti työntekijä, joka haluaa tehdä työnsä mahdollisimman itsenäisesti. Tämä ei tarkoita sitä, ettenkö haluaisi keskustella esimerkiksi eri näkökulmista kollegoideni kanssa tai että en pitäisi ihmisläheisestä työskentelystä. Itsenäinen työ tarkoittaa minulle sitä, että en ole ryhmätyöntekijä, jonka on jatkuvasti haettava ryhmältä tai toiselta työntekijältä sparrausta tai innostusta. Minulle sopii työntekijänä parhaiten se, että sovin työnantajan kanssa työni suuntaviivat, ja sitten ryhdyn toteuttamaan niitä itsenäisesti.
Työn tekeminen itsenäisesti on todennäköisesti usealle introvertille mieluista. Tämä voi johtua siitä, että introvertti latautuu ja saa voimaa itsekseen olosta, kun taas ekstrovertti hakee vauhtia ja innostusta sosiaalisesta kanssakäymisestä.
2. Ajatustyö
Introverteille ominaista on mietiskely ja asioiden syvällinen prosessointi. Olen niin kauan kuin muistan viihtynyt omien ajatusteni kanssa. Pystyn palauttamaan mieleeni monet kerrat, kun olen nauttinut omiin ajatuksiini uppoutuneena esimerkiksi matkustaessani johonkin. Kaikkein parasta on se, että on jotain uutta ja inspiroivaa luettavaa tai kuunneltavaa, jota sitten saa työstää ja soveltaa ajatuksissaan.
Tämä inspiroituminen ja ajatustyö on siirrettävissä suoraan työelämään. Kuinka ihanaa on uppoutua selvittelemään ja työstämään jotain itseä kiinnostavaa asiaa, ja sen jälkeen pohtia, miten sitä voisi hyödyntää käytännössä. Itselleni on erittäin tärkeää, että saan tehdä ajatustyötä, oli se sitten palkkatyötä tai vapaa-ajalla tehtävää.
3. Kirjallinen ilmaisu
Kun introvertin päässä pyörii kaikenlaista ja paljon (vaikka sitä ei päälle päin näy), niin jossain vaiheessa voi tulla lähes pakottava tarve saada omia ajatuksiaan jollain tapaa ulos. Itselleni ominainen tapa ajatusten esille tuomiseen on kirjoittaminen.
Kun kirjoitan, pystyn samalla jäsentelemään ajatuksiani. Kirjalliseen ilmaisuun painottuminen ei tarkoita sitä, että en nauttisi keskustelemisesta. Mutta en ole hyvä spontaanisti tuottamaan jäsenneltyjä ajatuksia suullisesti, vaan siihen tarvitsen aikaa ajatella ja joissain tapauksissa aikaa kirjoittaa. Mitä itselleni vieraammasta asiasta on kyse, sitä vahvemmin tämä piirre tulee esiin.
4. Suunnittelu
Rakastan suunnittelemista! Itse asiassa olen pitänyt siitä niin paljon, että jossain vaiheessa ymmärsin suunnittelevani jopa liikaa. Saatoin nyhvätä tuntikausia suunnittelemassa kaikenlaista, mutta itse tekeminen jäi vähänlaiseksi. Pidän edelleen suunnittelua tärkeänä osana toimintaani, mutta olen ymmärtänyt, että tekeminen on lopulta kuitenkin tärkeämpää.
Suunnittelu on todennäköisesti introvertille miellyttävää puuhaa, koska siinä saa nimenomaan tehdä ajatustyötä, jäsennellä asioita ja ehkä luoda jotain uutta.
5. Kuunteleminen ja tarkkaileminen
Introvertin yksi ehdoton vahvuus on kuunteleminen, ja toisten ihmisten tarkkaileminen on luontaista. Tarkkaileminen ei tarkoita toisten skannaamista päästä varpaisiin, vaan ennemmin hieman taka-alalle asettumista ja tilanteen haltuunottoa. Introvertti on parhaimmillaan työssä, jossa hän saa ensin hahmottaa etenkin uutta tilannetta taustalla ja tulla vasta sen jälkeen esiin omine mielipiteineen.
Kuunteleminen ja tarkkaileminen ei siis tarkoita, etteikö introvertti haluaisi osallistua keskusteluun. Kyllä haluaa, ja varsinkin silloin, jos keskustelu on jotain muutakin kuin pelkkää small talkia. Se nimittäin ei sytytä introverttia lainkaan.
6. Hiljainen työtila ja etätyö
En ole aivan varma, kaipaako introvertti vai erityisherkkä minussa hiljaista työtilaa ja rauhaa. Todennäköisesti sekä että. Koska erityisherkistä noin 70 prosenttia on introvertteja, hiljaisuudessa työskentely voi olla useamman introvertin kaipaama asia. En esimerkiksi ikinä kuuntele radiota tai mitään muutakaan, kun työskentelen keskittyneesti. Jos teen jotain todella rutiininomaista hommaa, silloin kuuntelen kyllä mielelläni vaikka podcasteja tai musiikkia.
Joka tapauksessa työskennellessäni ympäristöllä on itselleni suuri merkitys. Haluan hiljaisuutta, jotta voin uppoutua työhöni. Mahdollisuus etätyöhön on tärkeää, koska sillä tavoin voin taata hiljaisuuden, saan olla yksin omissa oloissani ja vielä bonuksena tunteen vapaudesta. Vaikka tiedän, että vapaus on täysin kuvitteellista, sillä on merkitystä. Ahdistuisin, jos minun pitäisi olla joka päivä tiettyyn kellonaikaan töissä, tekemässä töitä tietyssä paikassa ja pidettävä lakisääteiset tauot tiettynä aikana.
Lue myös:
Introvertti, käytä piirteitäsi vahvuutena!
Kehitä introvertin vahvuuksiasi
Seuraa Stressitohtoria Facebookissa
Kuva: Rawpixel
Itselläni pätevät samat asiat. Olisiko esimerkkejä ammateista tai työpaikoista, missä nämä listatut toteutuvat?
Hei Sari ja kiitos kommentista! Kyllä nämä varmaan monessakin ammatissa voivat toteutua. Kyse on enemmänkin siitä, missä määrin saa tai voi olla määrittämässä omaa työnkuvaansa ja työympäristöä. Pidän erittäin tärkeänä, että esim. työhaastattelussa käydään avointa keskustelua sen suhteen, millaista työ ihan raatorehellisesti on ja millaisessa ympäristössä työskennellään. On aina sekä työnantajan että työntekijän etu, että työ ja hakijan luonne/mieltymykset kohtaavat. Olen itse ollut esim. suunnittelijana, projektityöntekijänä ja henkilöstöhallinnon tehtävissä, jossa nämä listaamani asiat ovat enemmän tai vähemmän toteutuneet.
Onko mitään ammattia ääri-introvertille. En missään ammatissa ole kyennyt menemään perustason yläpuolelle mutta pää on täynnä ajatuksia ja haluja keskustella on mutten pysty keskustelemaan niistä kenenkään kanssa. Ruumiillinen työ ei käy, patisi jos siihen ei liity kiirettä ja saa olla pienen puhesorinan kanssa muutoin liki hiljaisessa paikassa kuten metsässä omaan tahtiin tai hitaamman tahtiin. Eräopas on harkinnassa mutta introvertille tyypillisesti turhan hankala hakea riittävästi hommaa ja yritystoiminta ei ole mun heiniä. Eikä tuota hommaa voi tehdä välttämättä kovin montaa vuotta tietyistä syistä. Onko niin että politiikka on tosiaan ainut ala? Kuitenkin parempi vaihtoehto kuin ammattirikollisuus. Olisi mukava tietää muista vaihtoehdoista.