Ystävällisyys luo hyvinvointia
Olen tullut vähitellen vakuuttuneemmaksi siitä, että ystävällisyydellä on iso vaikutus hyvinvointiin. Vaikutus ei aina ulotu pelkästään ystävällisen eleen kohteeksi päässeelle, vaan joskus vielä paljon laajemmalle. Kun olet ystävällinen jollekin, tämä joku voi olla ystävällinen taas jollekulle muulle. Ja hän taas sitten seuraavalle. Ystävällisyys voi siis parhaimmassa tapauksessa jatkua kuin veteen heitetyn kiven renkaat.
Eikä siinä vielä kaikki. Ystävällisyys voi olla kuin lääkettä myös omaan tuskaiseen oloon. Kerron esimerkin.
Olin joskus muinoin kaupassa töissä. Jossain vaiheessa huomasin, että töihin meneminen alkoi ottamaan toden teolla päähän. Töitä tein kyllä mielelläni, mutta jostain syystä siihen aikaan asiakaspalvelutyö ei ollut mieleen. Jos olisin saanut valita, olisin mieluiten paiskinut hommia takahuoneen pullonpalautushihnalla vaikka koko työvuoroni ajan. Töihin oli kuitenkin mentävä ja leipärahat tienattava. Jostain ihmeen syystä tajusin silloin, että mitä happamampi olen töihin mennessä, sitä tuskaisempi tulee työvuoro olemaan.
Sain päähäni kokeilla seuraavaa taktiikkaa: Päätin olla asiakkaille todella ystävällinen. Otin koko työvuoroni johtotähdeksi sen, että olin ystävällinen ja erittäin palvelualtis. Siis vaikka juuri se asiakaspalvelutyö otti päähän enemmän kuin mikään. Ja mitä tapahtui? Työvuoro ei enää tuntunutkaan yhtä tuskaiselta, aika hurahti kuin siivillä ja olin lopulta itsekin hyvällä tuulella.
Tämä kokemus on muistuttanut minua myös jälkeenpäin siitä, kuinka paljon merkitystä voi olla ystävällisyydellä. En edelleenkään pitänyt työstäni kaupassa, ja vaihdoinkin työpaikkaani niin pian kuin se oli silloin mahdollista. Mutta sain ystävällisyydellä aikaan sen, että kun työvuoro väistämättä oli edessä, se oli edes jollain tapaa mielekkäämpi.
Olin aikanaan hieman ihmeissäni kokeiluni tuloksesta. Nyt en enää niinkään, sillä tiedän että hyvän tekeminen toiselle, vaikka vain ystävällinen ele, vaikuttaa myös omaan hyvinvointiin. Eräässä tutkimuksessa koehenkilöt raportoivat vähemmän kielteisiä tunteita niinä päivinä, jolloin he olivat tehneet ystävällisiä tekoja. Ystävällinen teko voi olla vaikka vain pieni asia, kuten hymy tai kiireisen päästäminen jonossa ohi.
Ystävällisyys ei tarkoita sitä, että hymyilisi aina kaikille ja kaikkialla ja olisi jatkuvasti hyväntuulinen. Tai että itsensä asettelisi kynnysmatoksi toisen tallottavaksi. Omia arvoja tai omanarvontunnetta ei pidä uhrata, eikä muiden tarpeita tarvitse aina laittaa omien tarpeiden edelle.
Kuva: Patrick McDonnell kirjassa Olemisen mestarit.